07 joulukuuta 2022
Suomalaisten digiluottamus viranomaisiin on säilynyt korkeana: 87 % pitää viranomaisia luotettavina henkilötietojen käsittelijöinä. Lisäksi viranomaisten datankeruu herättää vähemmän vastustusta kuin aiemmin. Luottamus yrityksiin puolestaan polkee paikallaan verrattain alhaisena: vain puolet pitää yrityksiä luotettavina henkilötietojen käsittelijöinä, osuus on sama kuin vuonna 2018.
Selvityksen mukaan vastuut koskien kyberturvallisuutta näyttäytyvät monelle epäselvänä. Jopa 68 % suomalaisista katsoo, että digipalveluiden käytön turvallisuudesta vastaa ’joku muu’, ja 62 %:lla suomalaisista on jossain käyttämässään verkkopalvelussa yli kolme vuotta vanha salasana. Etenkin nykyisessä maailmantilanteessa digiluottamus ja -turvallisuus ovat yhteispeliä, jossa kaikkien panos on tarpeen digitaalisen ympäristön turvaamiseksi.
Tietoevryn Tietoturvabarometri selvitti nyt kolmatta kertaa (selvitys vuosina 2018, 2020 ja 2022) Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa kuluttajien näkemyksiä tietoturvasta. Tulosten perusteella Suomessa kyberturvallisuuden peruspilareihin kuuluva luottamus viranomaisiin on hyvällä tasolla. Samanaikaisesti luottamus yrityksiin polkee paikoillaan verrattain alhaisena. Lisäksi kuluttajat eivät aina tunnista omaa tärkeää rooliaan digimaailman turvallisuuden ylläpitämisessä, vaikka digitaalisista palveluista on tullut yhä suurempi osa arkea.
Suomalaisista 87 % pitää viranomaisia erittäin tai melko luotettavina henkilötietojen käsittelijoinä. Vuoden 2020 barometrissä osuus oli sama. Suomalaisista viidennes (21 %) pitää viranomaisia erittäin luotettavina henkilötietojen käsittelijöinä. Tämä on hieman pienempi osuus kuin vuonna 2020 (24 %).
Viranomaisluottamus on suhteellisen vahva kautta Pohjoismaiden: viranomaisia erittäin tai melko luotettavina henkilötietojen käsittelijöinä pitää Ruotsissa 78 % ja Norjassa 69 % kuluttajista.
Samanaikaisesti suomalaiset suhtautuvat selvästi aiempaa vähemmän kielteisesti datan keräämiselle viranomaisten toimesta (esim. liikkumisesta tai vierailuista viranomaissivuilla), tarkoituksena parantaa julkisia palveluita. Kun 2018 barometrissä peräti 62 % suhtautui asiaan kielteisesti, niin tänä vuonna osuus oli enää 34 %. Datan keruuseen neutraalisti (ei myönteisesti eikä kielteisesti) suhtautui 41 % suomalaisista, vastaava osuus vuonna 2020 oli 34 %. Datan keruuseen myönteisesti suhtautuvien osuus on tosin laskenut (tänä vuonna 20 %, 2020 24 %, 2018 30 %), mutta loivemmin.
Luottamus yrityksiin on pysynyt viranomaisluottamukseen nähden alhaisella tasolla. Suomalaisista vain 50 % pitää yrityksiä erittäin tai melko luotettavina henkilötietojen käsittelijöinä. Tässä on tapahtunut hieman laskua vuoteen 2020 verrattuna (53 %). Osuus oli 50 % myös vuonna 2018. Yritysluottamuksen kärki on hyvin kapea: vain 3 % suomalaisista pitää yrityksiä erittäin luotettavina henkilötietojen käsittelijöinä (vuoden 2020 osuus 3 %, 2018 osuus 5 %). Lisäksi suomalaisista yhä suurempi osuus (57 %) on huolissaan henkilötietojensa vuotamisesta vääriin käsiin verkko-ostamisen yhteydessä. Vuoden 2020 barometrissä huolestuneiden osuus oli 41 %.
”Tietoturva ja -suoja ovat digiluottamuksen sydän. Huolimatta viime vuosien turbulenssista luottamus viranomaisiin on Suomessa edelleen hyvällä mallilla. Vaikka digipalvelut ovat samanaikaisesti yleistyneet, luottamus yrityksiin on puolestaan jopa ottanut pientä takapakkia. Yrityksillä on tässä ryhtiliikkeen paikka, mahdollisuus tehdä hyvä vaikutus monella tasolla. Digiloikka edellyttää digiturvallisuutta, joka edellyttää luottamusta. Työtä riittää erityisesti yrityksillä vielä siinä, että digiarki Suomessa tuntuu turvalliselta”, sanoo Tietoevryn tietoturvaliiketoiminnan johtaja Maria Nordgren.
Kyberturvallisuus ja sen kehittäminen vaatii kaikilta digimaailman osapuolilta oman tonttinsa hoitamista, ja suomalaiskuluttajille tämä vastuu ei aina näyttäydy selvänä. Jopa 68 % suomalaisista katsoo, että digipalveluiden käytön turvallisuudesta vastaa ’joku muu’, ja vain 23 % katsoo itse olevansa päävastuullinen. Tätä heijastellee myös se, että jopa 62 %:lla suomalaisista on jossain käyttämässään verkkopalvelussa salasana, jota ei ole vaihtanut yli kolmeen vuoteen. Suurimpana vastuunkantajana pidetään verkkopalveluita tarjoavia yrityksiä ja organisaatioita, 32 % vastaajista katsoo niiden olevan pääasiallisesti vastuussa digitaalisten palveluiden käytön turvallisuudesta.
”Digimaailman turvallisuus on paras mahdollinen, kun teemme työtä yhdessä. Erityisesti tämänhetkisessä maailmantilanteessa tarvitaan kaikkien osapuolten panosta. Tätä ei voi painottaa liikaa, ja selvästi työtä digikansalaistaitojen saralla pitää jatkaa ja voimistaa, jotta tämä sisäistetään. Kuluttajalle helpot askeleet kyberturvallisuuden ylläpitämiseen on salasanojen vaihtaminen riittävän usein ja sovellusten päivittäminen ajan tasalle. Yritysten pitää ottaa tietoturva yhä enemmän osaksi jo palvelu- ja sovelluskehitystä. Jo näillä askelilla olemme paremmassa suojassa kyberviidakon pedoilta”, Nordgren jatkaa.
Tietoevryn Tietoturvabarometri toteutettiin nyt kolmatta kertaa. Ensimmäinen toteutettiin vuonna 2018 ja toinen vuonna 2020. Barometri kerää Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa kuluttajien näkemyksiä tietoturvasta ja -suojasta. Selvityksen toteutti Tietoevryn toimeksiannosta tutkimuslaitos Kantar ajanjaksolla 24.10. - 2.11.2022. Vastaajien ikäjakauma oli 18-79, ja vastaajia oli kaikkiaan 3 150, joista Suomessa 1 017, Ruotsissa 1 000 ja Norjassa 1 133. Selvityksen virhemarginaali on enimmillään +/-5 prosenttiyksikköä.
Lisätietoja Tietoevryn Tietoturvabarometristä (englanniksi)
Lisätietoja:
Maria Nordgren, tietoturvaliiketoiminnan johtaja, Tietoevry, maria.nordgren@tietoevry.com, puh. 040 500 9760
Tietoevryn viestintä, news@tietoevry.com, puh. +358 40 570 4072 (myös tutkimusdatapyynnöt)
Tietoevry tukee yhteiskunnan kehitystä vastuullisen teknologian avulla. Olemme johtava teknologiayritys, jolla on pitkä historia Pohjoismaissa sekä globaalit kyvykkyydet. Arvojemme - avoimuus, luottamus ja monimuotoisuus - ohjaamana rakennamme asiakkaidemme kanssa digitaalista tulevaisuutta, jossa yritykset, yhteiskunnat ja ihmiskunta menestyvät.
24 000 pilviteknologiaan, dataan ja ohjelmistoihin erikoistunutta asiantuntijaamme ympäri maailmaa palvelevat tuhansia yksityisen ja julkisen sektorin asiakkaita yli 90 maassa. Tietoevryn vuotuinen liikevaihto on noin 3 miljardia euroa ja yhtiön osakkeet on listattu NASDAQissa Helsingissä ja Tukholmassa sekä Oslo Børsissä. www.Tietoevry.com.