Hiilineutraali kaupunki datan avulla

Merkittävä osa päästöistä syntyy kaupungeissa. YK:n raportin mukaan maailman kaupungit vastaavat jopa 70 prosentista haitallisia kasvihuonepäästöjä, vaikka hyödyntävät vain kaksi prosenttia maapinta-alasta. Kaupunkien päättäjien ja virkamiesten ensisijainen tehtävä on tarjota mahdollisimman hyvää elinympäristöä asukkaille, yrityksille ja muille kaupunkiympäristön toimijoille.

Siksi ilmastonmuutoksen vaikutusten torjunta on loogisesti kaupunkien agendalla. Aloitteita on käynnissä lukuisia. Suomen Hiilineutraalit kunnat -verkosto, sekä hiilineutraalit kuntatavoitteet muun muassa Helsingissä, Espoossa, Tampereella ja Turussa tavoittelevat ratkaisuja kaupunkiympäristön hiilineutraalisuuteen.  

Sekä Suomen tasolla että globaalisti on asetettu kunnianhimoisia tavoitteita ilmastonmuutoksen vaikutusten torjumiseksi. Muutosten tekeminen on kaikkien agendalla, sillä kevään koronatilanne toi vain vähän helpotusta ilmastokriisiin. Asiantuntijat ovat hiljattain sanoneet, että vaikka maailma pysähtyi merkittävässä määrin, ei hiilidioksidin määrä ilmakehässä ole vieläkään vähentynyt.

Sinua voisi myös kiinnostaa: Innovointia ilmaston hyväksi

Vaikeaa, muttei mahdotonta – hyvä datanhallinta tukee kaupunkeja ilmastotyössä

Ilmastotavoitteisiin pääsyä voidaan kiihdyttää merkittävästi, kun tuodaan eri päästöryhmien asiantuntijat, teknologiset osaajat ja muut sidosryhmät miettimään toimenpiteitä yhdessä kaupungin dataan perustuen

Ilmastonmuutoksen torjunnassa kaupungit haparoivat osittain pimeässä, sillä kaupungit eivät välttämättä tiedä CO2-tasettaan eli kokonaiskuvaa päästöistä ei ole. Jotta oikeita päätöksiä voi tehdä, tulee pohjalla olla tieto nykytilanteesta. Jotta voi vaikuttaa, täytyy tietää vaikutukset, mitatusti. 

Myös käytännön toimenpiteet olisi hyvä kohdentaa sellaisiin, joilla on erityistä vaikuttavuutta. Usein ilmastoaloitteita leimaa se, että lähdetään tekemään niitä toimenpiteitä, joita on helppoa mitata. Vaikeat asiat jäävät mutupohjaiseksi, tai niitä ei mitata ollenkaan. Voi olla, että huomion keskipisteessä ovatkin väärät asiat, joihin on tartuttu tunnepohjalta. Kaupungin talouden johtamisen osalta tämä on itsestään selvää – viime vuoden numerot määrittävät tätä vuotta. Ilmastonmuutoksen torjunnan osalta ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa sekä EU, kansalliset ohjelmat Suomessa ja kaupungit itse asettavat tiukkoja tavoitteita, mutta kokonaisuus on vaikeasti hahmotettavissa. Mitä voisi ottaa avuksi tässä tilanteessa?

ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiaa valmistelevan työryhmän väliraportin mukaan tulevaisuuden kaupungeissa data on keskeinen tekijä. Kaupunkien digitaaliseen infrastruktuuriin kytkeytyneillä laitteilla ja esineiden internetiä hyödyntävillä sensoreilla kerätyn datan avulla voidaan muodostaa reaaliaikainen kuva kaupungin toimivuudesta. Näin voidaan ohjata kaupungin toimintoja kohti tehokkaampaa, ympäristöystävällisempää ja kaupunkilaisten tarpeita paremmin palvelevaa kokonaisuutta.

Jotta päästöjä voi hallita ja vähentää, täytyy ymmärtää miten ne syntyvät. Data päästöjä tuottavien ilmiöiden osalta on kuitenkin hajallaan useissa eri lähteissä ja muodoissa. Joillain alueilla, kuten energia-sektorilla, data on paremmalla tolalla, jossain se on hyvin hajallaan ja vaikeasti mitattavissa. Näin on esimerkiksi liikenteen saralla. Datan lisäksi tulee olla ymmärrystä ihmisten käyttäytymisestä ja ilmastolle hyödyllisten toimenpiteiden toteutettavuudesta.

Keväällä Vaasan seudulla tehdyssä kokeilussa kerättiin dataa liikenteestä ja energiasta ja liitettiin tähän mukaan ennustemalleja kuluttajien käyttäytymiseen liittyen. Kokeilussa opimme, että datan kerääminen ei yksinomaan tee autuaaksi. Datan ääreen pitää saada toimijoita, joilla on ko. alueen syvää ymmärrystä, sekä käytännön ratkaisut viedä hiilineutraaleja toimia käytäntöön. Edistämme yhdessä Vaasan alueen toimijoiden kanssa kokeilun oppien viemistä käytäntöön.

Tutustu myös: Vaasan kaupungista hiilineutraali datan avulla

Kaupunkien hiilineutraaliuden johtamiseen tarvitaan kokonaisvaltainen kuva kaupungin hiilijalanjäjestä ja näkymä sekä meneillään että suunnitteilla oleviin toimenpiteisiin. Näin muutosta pysytään johtamaan halutulla tavalla. Jos halutaan saada tehot irti ilmastonmuutoksen vastaisista toimenpiteistä, tarvitsee tietää millä yksittäisellä toimenpiteellä on mitatusti paras hyötysuhde – niin onnistumisen todennäköisyydellä kuin saavutettavalla hyödyllä mitattuna. Kaupunkien yhteisenä haasteena on saada tehokkaasti käyttöön kaupungistumisen positiiviset vaikutukset ja se, miten voimme hyödyntää digitalisaatiota ja dataa ihmisten tuottaman ympäristökuorman minimoimiseksi

Mitä kaupunkien tulisi ottaa huomioon tiellä hiilineutraaliuteen? Seuraavassa blogisarjan osassa annamme vinkit datan hyötykäyttämiseen kaupunkiympäristössä. Nappaa minut verkostoosi LinkedInissä, niin seuraava postaus ei pääse livahtamaan ohitsesi.