360° Training -järjestelmästä Suomen urheiluvalmennuksen salainen ase?

Vuoden 2023 alussa sekä Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urheassa että Suomen Olympiakomiteassa avattiin uusi data-analyytikon tehtävä. Urheassa tehtävään valittiin liikuntatieteiden maisteri Pietari Outinen ja Olympiakomiteassa Topias Koukkula, joka valmistui keväällä filosofian maisteriksi tilastotieteestä.

Molemmat ovat taustaltaan yleisurheilijoita, Outisen päälajina seiväshyppy, Koukkulalla kolmiloikka. Outisen oma urheilu-ura päättyi vuonna 2021, mutta on jatkunut valmennuksen parissa vuodesta 2017 alkaen. Koukkula puolestaan jatkaa kilpaurheilua edelleen työn ohessa.

Kysyimme Outiselta ja Koukkulalta, millaisia kokemuksia heillä on 360° Training -järjestelmän käytöstä urheilijana, valmentajana ja data-analyytikkona. Suomen Olympiakomitean ja Tietoevryn monivuotisen yhteistyön tuloksena syntynyt järjestelmä koostuu urheilijoiden ja valmentajien käyttämästä sovelluksesta sekä palvelualustasta, jota muun muassa analyytikot käyttävät datan analysointiin.

Pienellä vaivalla paljon tietoa urheiluarjen avuksi

Tietoevryn tavoitteena on ollut tehdä järjestelmästä mahdollisimman helppokäyttöinen sekä urheilijalle että valmentajalle. Tavoite on toteutunut Koukkulan ja Outisen mielestä hyvin.

"Urheilija tarvitsee vain urheilukellon tai vastaavan laitteen sekä sporttitilin Suomisportiin. Sen jälkeen pitää vain muistaa tallentaa harjoitukset ja synkronoida laite. Edes harjoituspäiväkirjaa ei välttämättä tarvitse täyttää", Koukkula avaa omaa käyttöään.

Koukkula valmentaa itse itseään, joten 360° Training -järjestelmä auttaa häntä harjoitusten analysoinnissa.

"Perusanalytiikkanäkymä tarjoaa tietoa muun muassa sykevälivaihtelusta ja unen määrästä, jotka yksittäisinä mittareina antavat paljon tietoa palautumisasteesta. Palautumisaste on tärkeää tietoa missä tahansa lajissa, sillä se vaikuttaa paljon suorituskykyyn."

Koukkula pitää tärkeänä, että järjestelmä tarjoaa tarkkaa yksilötason tietoa eri lähteistä.

"Näen järjestelmästä sekä harjoittelu- että palautumisdatan samalla kertaa ja voin verrata sitä aiempaan yksilötietooni sen sijaan, että joutuisin tukeutumaan vain seurantalaitteen tarjoamiin viitearvoihin tai omiin tuntemuksiin."

Datan avulla parempia valmennuspäätöksiä

Outisen tehtävänä Urheassa on tukea eri lajien valmentajien työtä datan avulla. Hän näkee 360° Training -järjestelmän tuovan monia hyötyjä sekä urheilijalle että valmentajalle.

"Valmentajalle isoin hyöty on siinä, että kaikki urheilijatieto on yhdessä näkymässä reaaliaikaisesti. Se auttaa tekemään oikeita valmennuspäätöksiä."

"Valmentaja näkee yhdellä silmäyksellä sekä mittareiden tuottaman datan että urheilijalta tulleen arvion tilanteestaan. Näkymä antaa valmentajalle hyvän tietopohjan päättää, tehdäänkö päivän treenit aiemman suunnitelman mukaan vai tehdäänkö ohjelmaan tilanteen vaatimia muutoksia."

"Valmennus perustuu pitkälti valmentajan ja urheilijan väliseen vuorovaikutukseen. Yhteinen tietopohja helpottaa vuorovaikutusta ja auttaa keskittymään oikeisiin asioihin. Datan avulla valmentaja oppii tuntemaan urheilijat paremmin."

"Urheilijalle data opettaa tuntemaan paremmin oman kehonsa ja tunnistamaan, miten se reagoi erilaisiin ärsykkeisiin", Outinen perustelee.

Systemaattisella tiedonkeruulla kohti isompia hyötyjä

Sekä Outinen että Koukkula näkevät 360° Training -järjestelmässä sekä välittömiä että pidempiaikaisia hyötyjä.

"Välitön hyöty näkyy urheilijan ja valmentajan päivittäisessä arjessa. Isompaa hyötyä saadaan, kun dataa kerätään systemaattisesti koko harjoituskauden ajalta, Outinen tarkentaa."

"Eri lajeissa on erilaisia tarpeita kauden aikana seurattaville muuttujille. Sykeseuranta on tuttua kestävyyslajeille, mutta monissa teholajeissa erilaisten kontrolliharjoitteiden, kuten juoksu-, hyppy- ja heittotestien avulla seurataan hermo-lihasjärjestelmän suorituskykyä. 360° Training -järjestelmällä voidaan seurata testitulosten kehittymistä syketietojen ja urheilija-arvioiden rinnalla, joten se palvelee monipuolisesti eri lajien tarpeita."

Koukkulan mielestä systemaattista dataseurantaa tarvitaan vähintään vuoden ajalta, jotta järjestelmä tuottaa pidempiaikaista hyötyä.

"Kun käytössä on koko harjoituskauden data, siitä näkee jo aika hyvin, miten urheilijan tilanne on kehittynyt vuoden aikana. Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että datan avulla voisi analysoida entistä paremmin nykytilaa ja menneisyyttä, mutta myös ennustaa tulevaa."

Koukkula nostaa yhtenä esimerkkinä datan hyödyntämisestä liikunnassa ja urheilussa esiin vuodesta 2017 alkaen kehitetyn Suomisport-järjestelmän, jossa on jo 750 000 rekisteröitynyttä käyttäjää.

"Suomisport tuottaa jo valtavasti tietoa urheiluseuratoiminnasta. Tiedon perusteella voidaan tutkia esimerkiksi drop out -ilmiötä eri lajeissa, millaisia lajisiirtymiä tehdään ja onko niissä alueellisia eroja. Huippu-urheilussa on mahdollista luoda samankaltainen tietovaranto valmennuksen tueksi."

Outinen uskoo, että useimmat valmentajat ymmärtävät hyvin datan merkityksen valmennukselle.

"Valmennuksen arjessa saattaa kuitenkin olla vielä kynnystä sille, että lähdetään hakemaan uusia työkaluja ja opettelemaan uusia järjestelmiä. Kun käyttöönoton kynnystä saadaan madallettua, kaikki varmasti tunnistavat ne mahdollisuudet, mitä data tuo tullessaan."

Enemmän käyttäjiä, enemmän dataa

Tietoevryllä ja Olympiakomiteassa 360° Training -järjestelmä nähdään osana laajempaa huippu-urheilun datastrategiaa.

Järjestelmässä tiivistyy monen huippu-urheilun asiantuntijan syvällinen osaaminen ja pitkäjänteinen monen vuoden työ", sanoo järjestelmän kehityksestä vastaava Teemu Ekola, Head of Data-driven Applications Tietoevryltä.

"On ollut hienoa päästä kehittämään järjestelmää, joka auttaa ennen kaikkea urheiluvalmentajia, mutta myös urheilijoita heidän päivittäisessä arjessaan. Pitkällä aikajänteellä järjestelmä auttaa myös keräämään laajan tietovarannon, joka edistää huippu-urheilun tutkimusta. Tämä edellyttää kuitenkin järjestelmän laajempaa ja pitkäaikaisempaa käyttöä."

"Tällä hetkellä järjestelmän käyttäjiä on eniten Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukalla. Kesälajeihin keskittyvässä Olympiavalmennuskeskus Urheassa järjestelmän käyttöönotto on edennyt myös ripeästi kesän 2023 aikana."

Ekolalle ja koko Tietoevryn tiimille 360° Training -järjestelmän kehittäminen on tärkeää paitsi työnä, myös henkilökohtaisista syistä.

"Urheilufanaatikkona on erittäin palkitsevaa päästä hyödyntämään omaa ammatillista osaamista tällaiseen tuotteeseen, joka palvelee laajempaa tavoitetta, suomalaisen huippu-urheilun menestymistä maailmalla", Ekola tiivistää.

Sivun pääkuva: SUL

Lisätietoja:
Suomen kärkiurheilijoilla ja -valmentajilla on jo 360° Training -järjestelmä käytössään. Järjestelmä on tarjolla myös sinun lajiliittosi ja seurasi käyttöön. Olympiakomitean digipäällikkö Juha Saapunki kertoo, miten pääset järjestelmän käyttäjäksi.

Lue lisää Tietoevryn sivuilta

Jutussa haastatellut henkilöt:

Topias Koukkula Data-analyytikko Olympiakomitea	Pietari Outinen Data-analyytikko Urhea	Teemu Ekola Head of Data-driven Applications Tietoevry