Kipuavatko ESG-mittarit talouslukujen rinnalle?

Vastuullisuus on muuttanut ja tulee muuttamaan organisaatioiden ja yritysten liiketoimintakenttää radikaalisti tällä vuosikymmenellä. Organisaatioiden on kyettävä jatkossa yhä perusteellisemmin huomioimaan toimintansa vaikutukset niin ympäristöön, ihmisiin kuin yhteiskuntaankin.

YK, Euroopan unioni ja monet standardisointijärjestöt edistävät omalla toiminnallaan vastuullisuutta ja ESG:hen, eli Environment – ympäristövastuu, Social – sosiaalinen vastuu, Governance – hyvä hallintotapa, liittyvää sääntelyä ja standardeja. Esimerkiksi EU-taksonomia edellyttää organisaatioilta vastuullisuuteen liittyvien kehitysaskelien ottamista. Taksonomialla edistetään EU:n ympäristötavoitteiden saavuttamista ja vihreää siirtymää muun muassa ohjaamalla rahoitusta kestäviin kohteisiin.

Entistä useammat yritykset ESG-raportoinnin piiriin

Tällä hetkellä ESG-raportointivaatimukset koskettavat yrityksiä ja organisaatioita vielä rajallisesti. Esimerkiksi muut kuin taloudellisten tietojen raportointivelvoitteet koskevat vain suuryrityksiä ja järjestöjä. Tietoevryn Tech Services -yksikön Data & ESG -neuvonantaja Björn Heir kuitenkin muistuttaa, että sääntelyn vaikutukset tulevat näkymään lähivuosina myös pienemmissä organisaatioissa. Jo vuonna 2024 EU:n kestävyysraportointidirektiivin piiriin siirtyvät yli 500 henkilöä työllistävät listatut yritykset ja vuonna 2025 yli 250 työntekijän listaamattomat ja listatut yritykset ja organisaatiot, joilla on liikevaihtoa yli 40 miljoonaa euroa.

– Koska suurten toimijoiden tulee huomioida ESG-raportoinnissa toimintansa kokonaisvaikutukset, alkavat ne kerätä vastuullisuuteen liittyvää dataa myös alihankintaketjuunsa kuuluvilta toimijoilta. Näin myös hyvinkin pieniltä alihankinta- tai tuottajaketjuissa toimivilta yrityksiltä vaaditaan valmiutta ilmoittaa ympäristövaikutuksistaan.

ESG-raportoinnin yleistymiseen tulee vaikuttamaan sääntelyn ohella yhä enenevissä määrin myös kestävyyteen liittyvä yleinen mielipide ja kuluttajien ostopäätökset. Kilpailussa menestyminen tulee edellyttämään monilta yrityksiltä kestävyyslukujen julkaisemisen aloittamista, vaikka sääntely ei suoraan niitä koskisikaan.

– Velvoittavia viranomaisvaatimuksia on lukuisia, mutta ne muodostavat vain osan ESG-raportointia edistävistä ajureista. Keskeisessä asemassa ovat myös toimijoiden oma vilpitön halu toimia vastuullisesti sekä sidosryhmien, kuten asiakkaiden, sijoittajien ja rahoittajien asettamat vaatimukset. Kestävyys on myös kasvava bisnes, mikä osaltaan nopeuttaa vastuullisten toimintamallien kehittämistä.

ESG-raportointi vertautuu kirjanpitoon

Heir on konsultoinut pitkään eri teollisuuden aloilla toimivia asiakasyrityksiä raportointiin liittyvissä kysymyksissä. Hän on nähnyt, miten ESG-tematiikka on siirtynyt yritysten markkinointi- ja viestintäasiantuntijoiden pöydiltä ylimmän johdon ja hallitusten tehtävälistoille. Se on osoitus siitä, että vastuullisuus on sukeltamassa yhä syvemmälle organisaatioiden dna:han.

– Lähivuosina tapahtuva muutos tulee olemaan valtava. ESG-raportoinnin vastuullisuuslukujen tarkkuus- ja käsittelystandardeja sekä varmennettavuusvaateita voisi verrata yrityksen taloushallintoon ja kirjanpitoon. Erityisen suuri ESG-raportoinnin merkitys tulee olemaan yrityksillä, joiden vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan on suuri. Tällaisia ovat esimerkiksi metsäteollisuuden ja kemiallisen teollisuuden yritykset.

ESG-raportoinnin suurimpana haasteena on määrittää validit ja luotettavat vastuullisuutta kuvaavat mittarit kaikilta keskeisiltä yritystoiminnan osa-alueilta. Lukuisista lähteistä saatavaa dataa pitää pystyä keräämään, tallentamaan, laskemaan ja muokkaamaan sekä yhdistämään selkeiksi ESG-raporteiksi. Yrityksen sisäisen datan ohella luotettavaa tietoa on saatava lukuisilta sidosryhmiltä, esimerkiksi materiaalien ja komponenttien toimittajilta, alihankkijoilta sekä logistisilta yhteistyökumppaneilta.

– Käsillä on monille organisaatioille merkittävä haaste, jonka keskiössä on kyvykkyys datan hallintaan. ESG-raportointia varten organisaatioiden tulee hankkia aivan uudenlaista dataa, muuttaa se vertailukelpoiseen muotoon, esimerkiksi hiilidioksidiekvivalenteiksi, ja toteuttaa tarvittavat laskelmat. Niiden on myös pystyttävä esimerkiksi ulkopuolisin auditoinnein osoittamaan tiedon alkuperä ja todenmukaisuus sekä esitettävä tieto mitattavassa, ymmärrettävässä ja tietyt standardit huomioivassa muodossa. Olennaista on, että yritys pystyy vastuullisuusraporteissaan kuvaamaan toimintansa vaikutukset ympäröivään maailmaan.

Datakyvykkyydet keskiössä ESG-raportoinnin kehittämisessä

Tietoevry on toiminut neuvonantajana asiakasyritystensä datan hallinnan ja ESG-raportoinnin kehitysprojekteissa. Heirin mukaan Tietoevryn roolina on tukea yrityksiä ESG-dataan linkittyvien kyvykkyyksien parantamisessa. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa yrityksen nykytilanteen ja ESG-dataan liittyvien tavoitteiden määrittelyä, datan hankinta-, hallinta- ja johtamisosaamisen kehittämistä, yrityksen informaatioarkkitehtuurin rakentamista sekä tarvittavien IT- ja muiden työkalujen käyttöönottoa.

– Useimmat yhteyttä ottavat asiakkaat ovat keränneet jo runsaasti ESG-dataa, mutta datan hyödyntämiseen liittyy erilaisia haasteita. Kun tiedon määrä kasvaa ja tarve hyödyntää dataa useampaan tarkoitukseen lisääntyy – esimerkiksi pakollisen raportoinnin lisäksi tuotantoprosessien optimoimisessa – ESG-dataan liittyvät haasteet kasvavat. Yritykset hyötyvät ulkopuolisen asiantuntijan näkemyksestä datakyvykkyyksien kehittämisessä.

Heir opastaa lähtemään kehittämistyössä liikkeelle pienin askelin. Ensimmäisessä vaiheessa tärkeintä on hahmottaa kokonaiskuva – miten yrityksen toiminta vaikuttaa sitä ympäröivään maailmaan.

– ESG-raportoinnissa oleellisinta on ymmärrys siitä, millaista tietoa tarvitaan, mistä sitä saadaan ja miten sitä voidaan hyödyntää oikein. Dataprosessit on kehitettävä läpinäkyviksi ja toimintaperusteiltaan selkeiksi. Kerätyn ja muokatun datan tulee antaa vääristymätön kuva todellisuudesta.

Kun kokonaiskuva saadaan hahmotettua, on mahdollista syventyä tarkemmin yrityksen eri toimintoihin ja niiden yksityiskohtaisiin vastuullisuusvaikutuksiin. Heir muistuttaa myös, että ESG-prosessin kehittämisen alkutaipaleella on tärkeää nimetä datasta vastaavat henkilöt, jotka huolehtivat prosessin koordinoinnista ja edistämisestä. Heille on myös varmistettava riittävä data- ja IT-osaston taustatuki.

– Kehittämistyössä kannattaa keskittyä ensimmäisenä niihin alueisiin, jotka tulevat lähitulevaisuudessa velvoittamaan omaa yritystä, ja käyttää apuna ESG-tiedon standardointiin erikoistuneiden yritysten osaamista. Myös yhteistyö samalla toimialalla toimivien yritysten, jopa kilpailijoiden, kanssa on suotavaa. Alan parhaat käytännöt on ehdottomasti syytä hyödyntää.

Tietoevry tukee yhteiskunnan kehitystä vastuullisen teknologian avulla ja tarjoaa pilviteknologiaan, dataan ja ohjelmistoihin linkittyviä asiantuntijapalveluita sekä ratkaisuja. Yritys työllistää globaalisti 24 000 asiantuntijaa ja sillä on asiakkaita yli 90 maassa. Vuotuinen liikevaihto on noin kolme miljardia euroa.