Tietoevry SuomiAreenassa: Näin yritykset voivat vastata ilmastohaasteeseen

Yritykset ovat keskeisessä roolissa ilmastotoimissa, ja eri toimialat ovatkin ottaneet teoillaan tärkeitä harppauksia kohti hiilineutraaliutta. Yritysten roolia hiilijalanjäljen pienentämisessä käsiteltiin heinäkuisessa Porin SuomiAreenassa.

Tapahtuman pääyhteistyökumppanina toimineen Tietoevryn järjestämässä paneelissa ilmastovaikuttaja sekä Compensaten vastuullisuusjohtaja Niklas Kaskeala, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, Lassila & Tikanojan yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen, S-ryhmän markkinointi-, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Päivi Anttikoski sekä Tietoevryn Suomen maajohtaja Satu Kiiskinen keskustelivat yritysten roolista ilmastokysymysten äärellä.

Kaikki paneelin viisi asiantuntijaa ovat yhtä mieltä siitä, että vastuu ilmastonmuutoksen hidastamisesta sekä ehkäisystä kuuluu kaikille yhteiskunnan toimijoille.

Jokaisen kannettava kortensa kekoon

Tietoevryn Kiiskisen mukaan ilmastonmuutoksen osittainenkin torjuminen vaatii toimia kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla sekä päättäjien, yritysten että tavallisten kansalaisten tasolla.
– Kysymys on arvovalinnoista. Pysyvä muutos saadaan, kun kaikki muuttavat toimintatapojaan. Yksilönä jokainen on vastuussa omasta ja perheensä toiminnasta esimerkiksi ostopäätöksillään, Kiiskinen sanoo.

Pietikäinen näkee vastuun jakautuvan yksilötasolla omiin kulutusvalintoihin, yritykset taas voivat vaikuttaa yrityksen sisäisillä valinnoilla. Compensaten Kaskeala puolestaan korostaa, että vastuu ei ole tasavertainen, sillä eniten sitä on päättävässä asemassa olevilla toimijoilla.

Kiiskisen mukaan vaatimukset laadulle, kestävyydelle sekä läpinäkyvyydelle kasvavat jatkuvasti, ja ilmastonmuutoksen torjunta vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista toimintaa. Monien toimialojen yritykset ovatkin asettaneet suuria tavoitteita tuleville vuosikymmenille.

Kiiskinen sanoo, että yrityksille paineet vastuullisuuden edistämiseen tulevat pääasiassa perinteisiltä sidosryhmiltä, joita ovat asiakkaat, henkilöstö sekä sijoittajat. Politiikalla ohjataan liike-elämää kestävämpään suuntaan asettamalla minimiraamit yrityksille.

– Suomessa yritysten vastuullinen toiminta on myös velvoite, sillä lainsäädäntö kehittynyt niin, että ympäristö-, sosiaalinen sekä taloudellinen vastuu on otettava tarkasti huomioon, Kiiskinen sanoo.
Pietikäinen lisää, että lainsäädännön ja poliittisen paineen lisäksi suuriin päätöksiin tarvitaan kansalaisia.

– Me päättäjät voimme tehdä kunnianhimoisiakin päätöksiä, jos meillä on riittävä äänestäjien tuki, hän sanoo.

Vastuullisuus kilpailuetuna

Päättäjien lisäksi painetta yritysten ilmastotoimiin asettavat kuluttajat, sillä vastuullisuuteen liittyvät kansalais- ja kuluttajaodotukset ovat nousseet merkittävästi.

– Yritysten edellytetään nykyisin toimivan yhteiskunnallisten asioiden edistäjinä sekä tekevän aktiivisia kannanottoja yhteiskunnallisiin kysymyksiin liittyen, Kiiskinen sanoo.

Hän toteaa, että vastuullisuudesta on tullut erottamaton osa kannattavan yrityksen liiketoimintaa, ja menestyvät yritykset ymmärtävät vastuullisuuden kilpailuetuna.

– Ja jos eivät ymmärrä, ei tulevaisuus näytä kovinkaan valoisalta.

Tietoevryn keväällä tekemän selvityksen mukaan suomalaiset näkevät yrityksen roolin ilmastokriisin ratkaisemisessa tärkeänä, mutta monen on lopulta vaikea arvioida tuotteen tai yrityksen todellista vastuullisuutta ostopäätöstä tehdessään.

Yritysten vastuullisuustyöhön panostaminen sekä sen tulosten selkeä ja läpinäkyvä raportointi ohjaavat kuluttajia tekemään valintojaan.

– Vastuullisten vaikutusten mittaaminen sekä vertailu tulevat olemaan yrityksille lähivuosien nouseva trendi, Kiiskinen lisää.

Haasteet vaihtelevat toimialoittain

Kaikilla yrityksillä on mahdollisuus toiminnallaan pienentää hiilijalanjälkeä, mutta ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät haasteet ja niiden suuruus vaihtelevat toimialoittain.
– Varsinkin suuryritykset voivat saada merkittäviä vaikutuksia aikaan, ja me kansalaisina odotamme aktiivista otetta yrityksiltä, Kiiskinen sanoo.

Keskeisimmiksi toimialojen haasteiksi panelistit nostavat Suomen rakennuskannan erityisesti energia- ja hiilidioksidipäästöpuolella, liikenteen sekä sen suunnittelun tehostamisen, tekstiilien kulutuksen ja hävikin sekä ruokateollisuuden. IT-alan haasteet liittyvät muun muassa laitteiden elinkaareen sekä materiaaleihin, energiankulutukseen sekä hiilijalanjälkeen.

Kiiskinen kertoo Tietoevryn suurimpien päästöjen syntyvän toimistojen sekä datakeskusten energiankäytöstä sekä liikematkoista. Tietoevry on asettanut tavoitteekseen hiilineutraaliuden vuoteen 2025 mennessä. Toimia tehdään muun muassa vähentämällä 80 prosenttia energiankulutukseen liittyvistä päästöistä vuosien 2020-2023 välisenä aikana.

– Sitoudumme myös kiertotalouden periaatteisiin. Konkreettisena tavoitteenamme on kierrättää 100 prosenttia niin omista kuin asiakkaillemme palveluina tarjottavista mobiili- ja päätelaitteista.

Reaaliaikaista dataa, fiksuja päätöksiä

Tietoevryllä ekologisuus ja päästöihin liittyvät toimet näkyvät paitsi omassa toiminnassa, myös pohjoismaisille yrityksille, julkiselle sektorille sekä muille asiakkaille tuotetuissa palveluissa. Yritys auttaa asiakkaitaan pienentämään hiilijalanjälkeään parantamalla energiatehokkuutta sekä hillitsemällä luonnonvarojen käyttöä palveluidensa avulla.

Tietoevryn vastikään kehittämä data-alusta tukee yrityksiä sekä organisaatioita todentamaan vastuullisuustoimia sekä edistämään toimintansa läpinäkyvyyttä. Sen avulla yrityksen vastuullisuusdata tuodaan yhteen näkymään reaaliajassa ja tavoitteiden saavuttamista voidaan seurata jatkuvasti.

– Reaaliaikaisen datan avulla voidaan parantaa tiedonsaantia sekä analysointia ilmastotekojen tueksi. Tämä mahdollistaa oikeasti fiksut päätökset, Kiiskinen sanoo.

Trondheimin esimerkki

Yksi esimerkki reaaliaikaisen datan hyödyntämisestä ilmastotoimista tulee norjalaisesta Trondheimin kaupungista. Vuoteen 2030 mennessä Trondheimin tavoitteena on vähentää päästöjään 80 prosentilla vuoden 1991 tasosta. Haasteen tavoitteelle asettavat kaupunkilaisten päästöt, jotka ovat 15 kertaa suuremmat, kuin mihin kaupunki voi suoraan vaikuttaa.

Tietoevry kehitti yhteistyökumppaniensa sekä Trondheimin kanssa datatyökalun prototyypin, jolla kaupunkilaiset voivat selvittää omien valintojensa vastuullisuutta. Muun muassa kiinteistöistä, liikkumisesta sekä ruokavalinnoista saatua dataa koostamalla kehitettiin yksittäiselle ihmiselle suunniteltu mobiiliratkaisu, jonka avulla asukkaat voivat kartoittaa hiilijalanjälkensä suuruutta.

– Tämä projekti lähti yksilöistä, Trondheimin asukkaista. He saivat käyttöönsä hiilijalanjälkimittarin, jonka avulla voi selvittää, kuinka he pystyvät osaltaan vaikuttamaan kaupungin päästötavoitteiden saavuttamiseen , Kiiskinen selittää.

Työkalu osoittautui menestyksekkääksi, ja sen toisessa kehitysvaiheessa projektia laajennettiin niin, että dataa kootaan ja tuotetaan Norjan kunnille ja kaupungeille laajemmassa mittakaavassa interaktiivisen kartan myötä.

Tietoevry on kehittänyt erilaisia ympäristövaikutuksia tehostavia data-alustoja myös Volvo Trucksille, Ruotsin Systembolagetille, Vaasan kaupungille sekä HSL:lle.

– Onkin tärkeää huomioida ja tuoda yhteen kaikki kolme tasoa, joita tarvitaan ilmastonmuutoksen taklaamiseksi: kansalaiset, julkinen sektori sekä yritykset. Tuloksia saadaan vain yhdistämällä kaikki ulottuvuudet, Kiiskinen sanoo.

Teknologia muutoksen mahdollistajana

Porin SuomiAreenan panelistit näkevät mahdollisimman suuren saatavilla olevan datan auttavan päästökuorman vähennystoimissa – niin yksilön kuin yrityksen tasolla. IT-sektori onkin tärkeässä roolissa muutoksen tiellä.

– Uusilla teknologioilla on valtava potentiaali. Ne mahdollistavat uudenlaiset palvelut, joiden avulla voi vähentää energian ja resurssien kulutusta, Kiiskinen sanoo.

Suuret muutokset vaativat suuria ajattelutavan muutoksia. Lassila & Tikanojan Mikkonen toivoisi yritysten näkevän ympäristötoimet liikentoimintamahdollisuutena sekä keskittyvän ratkaisuihin, joilla kehitystä voidaan viedä hiilineutraalimpaan suuntaan.

– Reaaliaikaisen datan avulla voidaan parantaa tiedonsaantia ja analysointia ilmastotekojen tueksi, Kiiskinen päättää.

Katso Porin SuomiAreenan paneelikeskustelu täältä.