Ota talteen Konecranesin, Microsoftin ja Tietoevry Createn asiantuntijoiden vinkit, miten ESG-data on mahdollista ottaa haltuun suunnitelmallisesti.
Vastuullisuusammattilaisille, liiketoimintapäättäjille, data-ammattilaisille ja enterprise-arkkitehdeille suunnatussa paneelikeskustelussamme selvitetään, kuinka CSRD:n raportointivaatimuksiin pystytään yrityksissä vastaamaan.
Anniina Virta-Toikka (Head of Sustainability, Konecranes), Tiia Kuokkanen (Technology Lead for Sustainability, Microsoft) ja Tiina Hietajärvi (Head of Data & Analytics, Tietoevry Create) jakavat käytännön kokemuksia vastuullisuuden johtamisesta ja ESG-dataprojekteista. Keskusteluun nousevat organisoituminen ja resurssit, datasiilojen purkaminen sekä yhteistyö arvoketjussa.
Vastuullisuuteen liittyvä regulaatio lisääntyy Euroopassa vyöryn lailla. EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive) tuo vastuullisuusinformaatiolle tarpeellisen viitekehyksen, yhteisen kielen ja läpinäkyvyyttä, mutta sen implementointiin on varattu hyvin vähän aikaa.
ESG-kokonaisuuteen (Environmental, Social, Governance) liittyy hyvin laajasti sekä organisaation oma data eri järjestelmistä että arvoketjun kumppaneilta tarvittava data. Datasiilojen rikkominen on välttämätöntä ja vastuullisuustalkoisiin tarvitaan koko organisaatio. Vastuullisuusjohdon roolina on hallita monimuotoinen kokonaisuus ja priorisoida tekeminen asioihin, joilla on suurin vaikuttavuus. Vastuullisuudessa se tarkoittaa niitä tekoja, joilla pienennetään toiminnan negatiivisia ja vahvistetaan positiivisia vaikutuksia.
”Minun täytyy ymmärtää meidän strategiamme, regulaatio ja se, missä tilanteessa olemme yrityksenä, jotta on selkeä visio, mitä lähdetään tekemään ja mitä priorisoidaan. Minun tehtäväni on myös käydä valtava määrä keskusteluja organisaatiossa, jotta saadaan tarvittavat resurssit ja jaettua vastuuta ja osaamista.”, kuvaa vastuullisuustyöstään tunnustetun Konecranesin vastuullisuusjohtaja Anniina Virta-Toikka rooliaan.
Konecranesin yhdeksi prioriteetiksi on valittu ympäristödata, etenkin tuotteisiin liittyvien päästöjen laskenta. Pyrkimyksenä on tuoda päästödata esimerkiksi tuotesuunnittelijan ja ostajan työpöydälle, jotta he pystyvät tekemään työssään parempia päätöksiä. Vaikka kyseessä on varsin tuore informaatioalue, joka vaatii paljon työtä, Virta-Toikka näkee siinä jo nyt hyötyjä.
”EU-taksonomian myötä kiritimme elinkaariarviointien (life cycle assessment, LCA) tekemistä. Nyt meillä on paljon enemmän ja parempaa dataa tuotteista. Sitä pystytään hyödyntämään tuotesuunnittelussa, portfolion optimoinnissa kohti vähähiilisyyttä sekä asiakasviestinnässä. Koska toki haluamme mahdollistaa, että asiakkaat pääsevät omiin ilmastotavoitteisiinsa.”
Microsoft on viime vuosina panostanut ESG-teknologiaan, ensin yrityksen omaan käyttöön ja vuodesta 2022 myös tuotteistettuna alustana asiakkaille globaalisti. Cloud for Sustainability -ratkaisuiden teknologiavastaava Tiia Kuokkanen näkee teknologian roolin mahdollistajana.
”Teknologia auttaa yrityksiä saamaan paremman kuvan omasta datastaan ja mahdollistaa sen saatavuutta. Esimerkiksi yritysten operatiivisissa toiminnoissa voidaan tunnistaa hiili-hotspotit, mistä kannattaa lähteä kehittämään vähähiilisyyttä. Samaan aikaan teknologia mahdollistaa yritysten välisen kollaboraation, joka tulee olemaan erittäin merkittävässä roolissa.”
Kun ESG:n kolmeen osa-alueeseen (environmental, social, governance) perehdytään syvemmin, huomataan nopeasti, että dataa tarvitaan yrityksen kaikista järjestelmistä sekä esimerkiksi toimittajaverkostolta, joka Microsoftin tapauksessa tarkoittaa 580 000 yritystä. Haasteita tuo se, että data on siiloissa ja se on monin paikoin niin uutta, että siihen on pääsy vain kourallisella ihmisiä.
”Tullaan väistämättä menemään siihen, että siilot on pakko rikkoa ja saada yritys puhaltamaan yhteen hiileen operatiivisten prosessien tasolla.”, Kuokkanen toteaa. Microsoftin omista vastuullisuusraportoinnin hankkeista hän kertoo saaneensa rohkaisevia kokemuksia. ”Kaikki data ei ole heti saatavilla eikä se välttämättä ole tarkkaa. Mutta siihen pääsee ajan kanssa, kun organisaatio investoi asiaan.”
Tietoevry Createn Tiina Hietajärven mielestä CSRD:tä tai muuta sääntelyä ei kannata ajatella kolossaalisena mörkönä. ”Kyseessä on iteratiivinen prosessi ja datan ei tarvitsekaan olla heti laadukasta. Tarkoitushan on kehittää jatkuvasti tätä toimintaa myös direktiivin puitteissa. Jokaisella yrityksellä on varmasti jo olemassa olevaa dataa, jota voi käyttää. Esimerkiksi LCA-tietoa exceleissä sekä dataa talouden ja HR:n järjestelmissä.”
Tietoevry Createn tiimi auttaa sekä asiakkaita että omaa organisaatiota ESG-projekteissa ottamalla dataa käyttöön, arvioimalla sen laatua sekä rakentamalla automatisoituja dataputkia. Viestinnän merkitys korostuu projekteissa.
”Koska datalle on käyttöä niin moniin eri tarkoituksiin eri liiketoimintaprosesseissa, on tärkeää, että keskustelu organisaatioissa olisi avointa. Vastuullisuus on muuttumassa liiketoiminnan edellytykseksi, joten jokaisen yrityksessä pitäisi ymmärtää asian tärkeys toiminnassa. Jotta todella saadaan tuloksia, niin ei voi olla siiloutunut tiimi, joka vie ESG-agendaa eteenpäin.”
Katso koko webinaaritallenne ja ota talteen asiantuntijoiden vinkit vastuullisuustyön vaikuttavuuden ja datakyvykkyyksien kasvattamiseen!
Kuuntele Data Insiders podcastia - lisää painavaa asiaa datasta ja vastuullisuudesta