Jos on tahtoa, on myös hyviä keinoja.
Järjestelmiemme avulla ammattilaiset hoitavat asiakkaiden ja potilaiden tilanteita vauvasta ikäihmisiin. Hoitoa ja palvelua tarjotaan vastaanotoilla, kotikäynneillä, yhteistyökumppaneiden tiloissa sekä nykyään yhä enemmän myös etänä.
Yhtenä kulmakivenä on, että järjestelmämme vastaavat monien erityyppisten käyttäjäryhmien tarpeisiin. Järjestelmiämme käyttävät niin sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat, sairaanhoitajat, lääkärit kuin muutkin sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevät ammattilaiset. Yhteensovitamme ammattilaisten ja organisaatioiden tarpeet yhteen kansallisten vaatimusten kanssa. Hyvänä esimerkkinä on viimeaikainen työ sosiaalihuollon Kanta-vaatimusten osalta.
Hyvinvointialueet kamppailevat niukkojen taloudellisten resurssien sekä henkilöstöpulan kanssa. Keskusteluissa on myös ollut ammattilaisten kokemat haasteet heikosti työtä tukevista tietojärjestelmistä, jotka hidastavat työntekoa ja aiheuttavat turhautumista. Tämän vuoksi on tärkeää, että tietojärjestelmien kehittämistyöhön osallistuvat ne, jotka järjestelmiä päivittäin käyttävät. Käyttäjäystävällinen tietojärjestelmä on parhaimmillaan valttikortti tukemaan hyvinvointialueiden työntekijöiden veto- ja pitovoimaa.
Kansalliset tutkimukset sote-ammattilaisten kokemuksista osoittavat, että loppukäyttäjät ovat halukkaita osallistumaan järjestelmäkehitykseen. Osallistumisen tavoissa olisi kehitettävää, koska ammattilaiset kokevat, ettei heidän toiveitaan huomioida riittävästi (1, 2, 3). On tärkeää löytää organisaatioista ne ammattilaiset, jotka ovat innostuneet kehittämistyöstä ja varata heille aikaa osallistumiseen. Hyviä toimintatapoja kannattaa jakaa hyvinvointialueelta toiselle, jolloin ne hyödyttävät suurempaa joukkoa ammattilaisia. Tämä toteutuu hyvin Lifecare-kumppanuusmallissa, jossa Lifecare EHR -potilastietojärjestelmää kehitetään tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa.
Kehittämisessä pyrimme hyödyntämään menetelmiä, jotka eivät vie kohtuuttomasti ammattilaisten aikaa asiakas- ja potilastyöltä, mutta tuottavat mahdollisimman suurta hyötyä järjestelmän kehittämiseen. Ketterässä käyttäjäkeskeisessä kehityksessä osallistamme asiakasta monin eri tavoin antamaan oman tietotaitonsa suunnitteluprosessiin ja tuomaan aito loppukäyttäjätarve suunnittelutyön sekä kehityksen pohjaksi. Vakiintuneet toimintatavat kuten kehitystoive- ja kliinikkoryhmämme vahvistavat yhteistyötä asiakkaidemme kanssa. Kuulemme asiakkaiden tarpeita myös eri foorumeissa ja keräämme palautetta palautejärjestelmän kautta. Järjestelmien käytettävyys on kehitystyön ytimessä, ja tätä tuemme käytettävyystestauksilla, säännöllisillä kyselyillä sekä vierailemalla asiakkaiden luona. Näillä keinoin jokaisella ammattilaisella on mahdollisuus tuoda esiin toiveensa ja tarpeensa järjestelmien suhteen.
Haluamme, että palautteiden kerääminen, käsittely ja jatkotoimet ovat läpinäkyviä asiakkaiden suuntaan. Organisaatioilla tulee olla ajantasainen näkymä kehitystoiveiden käsittelystä. Kaikkia toiveita ei aina ole mahdollista toteuttaa, mutta pidämme tärkeänä, että myös tämä tehdään näkyväksi: annamme perustelun sille, miksei tiettyä ideaa toteuteta.
Hyvä tuotekehitysidea on kuin kultahippu. Sen avulla saadaan helpotettua useiden ammattilaisten työtä, vaikka kehitettävä toiminnallisuus ei välttämättä olekaan erityisen laaja. Kohtuullisella työmäärällä toteuttavissa oleva toive voidaan saada tuotantoon nopeasti ja kevyellä koulutuksella. Näitä kultahippuja sekä isompiakin kultakimpaleita haluamme toteuttaa loppukäyttäjillemme. Hyötyä saavat myös hyvinvointialueet, kun ammattilaisilla on heidän työtään tukeva ja työaikaa säästävä järjestelmä.
Ilman sote-ammattilaisia ei olisi Tietoevry Carea. Kehitämme järjestelmiämme nimenomaan siksi, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voisivat työssään toimia mahdollisimman tehokkaasti asiakas- ja potilasturvallisuus huomioiden. Siksi ammattilaisten tarpeet ovat meille erityisen merkityksellisiä. Asiakas- ja potilastietojärjestelmien kilpailutusten tuotevertailuissa tämä on tullut näkyväksi: olemme toistuvasti saaneet parhaat pisteet järjestelmän laadusta.
Wilhelmiina Sorvali työskentelee Tietoevry Caressa johtavana lääketieteellisenä asiantuntijana. Hän on taustaltaan yleislääketieteen erikoislääkäri ja on työskennellyt lukuisissa terveydenhuollon tehtävissä etenkin perusterveydenhuollon lääkärinä. Tietoevryssä Wilhelmiinan vastuulla on esimerkiksi asiakas- ja potilastietojärjestelmä Lifecare EHR:n ja muiden sovellusten kehittäminen. Hänen intohimonaan on tuoda kliinikoiden tarpeet sovelluskehityksen kärkeen.
Elina Tynkkynen on sosiaalihuollon tuotepäällikkö Tietoevry Care -liiketoiminnassa. Elinan vahvuutena on pitkä kokemus sosiaalihuollon kentältä yhdistettynä teknologian tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Elinan työn keskiössä on kehittää yhteistyössä asiakkaiden kanssa entistä toimivampia työkaluja, joiden avulla sote-ammattilaisten työ helpottuu ja kansalaisten osallisuus asioihinsa kohenee.