Teko-, tuki- vai mitään älyä terveydenhuoltoon

Miten tekoäly voi auttaa terveydenhuollon ammattilaisia ja potilaita? Entä mitä haasteita ja riskejä siihen liittyy?

Tekoäly on laaja käsite, joka kattaa erilaisia teknologioita, jotka kykenevät suorittamaan älykkyyttä vaativia tehtäviä. Tekoäly voi olla alkeellista, jolloin se toimii ennalta määriteltyjen sääntöjen mukaan, tai kehittyneempää, jolloin se oppii ja kehittyy datan perusteella. Tekoäly voi olla myös itsenäistä, jolloin se tekee päätöksiä ilman ihmisen ohjausta, tai tukea ihmistä päätöksenteossa.

”Diagnoosin tekee lääkäri, ei kone tai automaatti. Kyse on tukiälystä terveydenhuollossa, jota säätelee moni kansainvälinen sopimussuostumus ja EU-lainsäädäntö”, sanoi dosentti, ylilääkäri Mikko Seppänen HUS:n harvinaissairauksien yksiköstä Tietoevryn paneelikeskustelussa Lääkäripäivillä.

Tekoäly on apuväline, päätöksenteko säilyy lääkärillä

Terveydenhuollossa tekoälyn käyttökohteita on monia. Esimerkiksi datan suodatus ja selaaminen ovat tehtäviä, joissa tekoäly voi nopeuttaa ja helpottaa tiedon löytämistä ja analysointia. Kirjaamisen ja lausuntojen automatisointi ovat puolestaan tehtäviä, joissa tekoäly voi vapauttaa ammattilaisen aikaa muuhun työhön. Päätöksenteon tuki on alue, jossa tekoäly voi tarjota ammattilaiselle ehdotuksia ja suosituksia toiminnasta potilaan tilanteen mukaan. Tekoälyn hyödyntämisen edut ovat ilmeisiä: se voi parantaa terveydenhuollon laatua, tehokkuutta ja kustannustehokkuutta. Se voi myös mahdollistaa uusia tapoja hoitaa ja ennaltaehkäistä sairauksia sekä edistää potilaan osallisuutta ja itsehoitoa. Tekoälyn avulla terveydenhuollon ammattilainen voi keskittyä siihen, mikä on hänen työssään tärkeintä: potilaan eli ihmisen kohtaamiseen.

”Tekoäly tulee helpottamaan ja yksinkertaistamaan lääkärin työtä. Tekoäly pystyy jo nyt olemassa olevasta potilastekstistä luomaan lausunnon, lähetteen tai potilasyhteenvedon. Tähän teknologia on täysin olemassa, vain suomen kieli kaipaa hiomista. Kehitys tulee olemaan isoissa kielimalleissa”, totesi palvelulinjajohtaja Roope Leppänen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta paneelikeskustelussa.

Tekoälyn mahdollisuudet ja haasteet

Terveydenhuollon asiakkaan / potilaan oikeus on saada hoitoaan koskevat päätökset ja suositukset aidolta henkilöltä. Tällä hetkellä määrittely sen suhteen mikä katsotaan automaattiseksi päätöksenteoksi ja mikä ammattilaisen päätöksentekoa tukevaksi toiminnaksi ei ole mitenkään yksinkertaista eivätkä säätelevät viranomaiset ja terveydenhuollon ammattilaiset ole aina samaa mieltä rajanvedosta. Onko kuvantamistutkimuksen löydöksistä huomauttava sovellus automaattista päätöksentekoa vai kliinikon työkalu siinä missä erilaiset kuvaa muokkaavat suodattimet? Onko kotihoidon potilaiden päivittäiskirjauksia seuraava ja poikkeamista huomauttava tekoäly epätasa-arvoa tuottavaa toimintaa vai hoidon saannin nopeuttamista ja laadun parantamista? Kuka omistaa ja hallitsee terveydenhuollon dataa? Kuka vastaa tekoälyn tekemistä virheistä tai vahingoista?

Nämä ovat kysymyksiä, joihin ei ole yksinkertaisia vastauksia. Siksi tarvitaan yhteistyötä ja vuoropuhelua eri osapuolten välillä: terveydenhuollon ammattilaisten, potilaiden, tutkijoiden, kehittäjien, viranomaisten ja poliitikkojen. Tietoevryn teesit vastuulliselle tekoälylle ovat hyvä lähtökohta tälle keskustelulle: ihmiskeskeisyys, vastuullisuus, kunnioitus, yksityisyys ja turvallisuus, oikeudenmukaisuus, läpinäkyvyys, luotettavuus ja merkityksellisyys.

Itse toivon, että ammattilaisten työtä ja siten myös potilaiden hoidon sujuvuutta parantavat sovellukset eivät jää säätelymuurin taakse, vaan turvallisia ja hyödyllisiä tekoälysovelluksia saadaan laajasti käyttöön jo parin seuraavan vuoden aikana. Tekoäly tulee terveydenhuoltoon väistämättä. Meidän kaikkien yhteisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että luomme tekoälyjä, jotka palvelevat terveydenhuollon tavoitteita ja arvoja, ja ennen kaikkea ihmisten hyvinvointia.

Lääkäripäivien paneelikeskustelu tekoälystä

Tietoevry järjesti tammikuun lopussa Helsingin Lääkäripäivillä paneelikeskustelun Tekoäly tulee mukaan vastaanotolle – Mikä muuttuu ja miten? Keskustelijoina olivat dosentti, ylilääkäri Mikko Seppänen HUS:n harvinaissairauksien yksiköstä, palvelulinjajohtaja Roope Leppänen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta ja data ja analytiikan johtaja Joona Pylkäs Tietoevrystä. Keskustelua fasilitoi johtava lääketieteen asiantuntija Wilhelmiina Sorvali Tietoevrystä. Katso keskustelun nauhoite (25 minuuttia) tekoälyn käyttötapauksista, haasteista ja mahdollisuuksista.