Tekoälyavusteiset ratkaisut muokkaavat terveydenhuoltoa nopealla tahdilla. Uusien ratkaisujen avulla terveydenhuollon kustannuksia voi säästyä satojen miljoonien eurojen vuositasolla, kun potilaat pääsevät nopeammin oireenmukaiseen hoitoon. Valjastamalla data ja tekoäly terveydenhuollon käyttöön, lääkäreiltä ja hoitajilta jää enemmän aikaa itse potilaiden hoitoon.
Pääsin käsittelemään tätä tärkeää aihetta SuomiAreenan paneelissa yhdessä asiantuntevan puhujajoukon kanssa. Lue alta kooste ajatuksistani paneelin jälkeen.
Optimointia ja ennakointia
Sitran teettämän tutkimuksen mukaan pystymme dataa ja tekoälyä oikein ja tehokkaasti hyödyntämällä säästämään satoja miljoonia euroja, sekä keskittämään tuhansien lääkäreiden ja hoitajien työpanosta tehokkaammin hoitotyöhön. Tekoäly voi esimerkiksi helpottaa hoitajien arkea järjestelmien viidakossa etsien ja lajitellen tietoa.Lisäksi se auttaa tuomaan oikean tiedon oikeaan hetkeen ilman että hoitohenkilökunnan tarvitsee hyppiä tietojärjestelmästä toiseen. Olen muiden panelistien kanssa samaa mieltä siitä, että tällä voi olla valtava positiivinen vaikutus kasvavaan pulaan hoitoammattilaisista, kun hoitohenkilökunnan työpanosta voidaan vapauttaa hallinnollisesta työstä itse hoitotyöhön, tai, miten mielekkäänä hoitohenkilökunta kokee työnsä.
Tekoälyn ja datan hyödyntäminen mahdollistavat myös sen, että pystymme siirtämään painopistettä erikoissairaanhoidosta kohti ennakoivaa terveydenhuoltoa. Tekoäly on esimerkiksi pystynyt laajoja datamassoja tutkimalla ennakoimaan harvinaissairauksia jo paljon ennen tautien puhkeamista. Lääkäri pystyy nopeasti vahvistamaan tekoälyn tekemän diagnoosin ja potilas saa heti oikeanlaista, ennaltaehkäisevää hoitoa.
Liikaa dataa?
Tällä hetkellä meillä on käsillä mielettömät määrät dataa, mutta onko data tarpeeksi laadukasta? Entä miten hyödynnämme tätä kaikkea tietoa mahdollisimman tehokkaasti?
Kamppailemme nykyisin ihan erilaisten tietomassojen kanssa kuin aiemmin. Eri lähteissä oleva data voi olla eri muodoissa ja sen ristiin hyödyntäminen on haasteellista. Datan määrän ja muodon lisäksi datan sujuva liikkuvuus eri järjestelmien välillä on yksi suurimmista haasteista. Esimerkiksi Varsinais-Suomen hyvinvointialueella on käytössä 40 eri järjestelmää, jotka eivät kaikki keskustele keskenään, saati että tietoa saataisiin helposti siirrettyä hyvinvointialueelta toiselle ja yksityiseltä sektorilta julkiselle sektorille ja päinvastoin.
Olemme Tietoevryllä tehneet jo pitkään töitä datan hyödyntämisen mahdollistamiseksi yhdessä kumppaniemme kanssa. Yksi esimerkki on tietoallas-ratkaisumme, joka mahdollistaa datan keräämisen yhteen ja tuo olennaiset tiedot näkyviin nopeasti, visuaalisesti ja selkeästi eri lähdejärjestelmistä, tarvittaessa sekä terveydenhuollosta että sosiaalipuolelta.
Työ jatkuu ja panostamme jatkuvasti datan oikeanlaiseen tallentamiseen ja liikkuvuuteen eri järjestelmien välillä, jotta pystymme jatkossa hyödyntämään dataa vielä optimaalisemmin ja tehokkaammin.
Mahdollistava vai hidastava regulaatio?
Paneelissa keskustelimme myös tekoälypohjaisiin ratkaisuihin liittyvästä regulaatiosta, ja olimme kaikki yhtä mieltä siitä, että lainsäädäntö ja regulaatio ovat isossa roolissa tekoälypohjaisten ratkaisujen käyttöönoton mahdollistajina. Onkin tärkeää, että lainsäädäntö tukee tekoälyn ja datan hyödyntämistä huomioiden tietoturvan ja potilaan tietosuojan.
Tekoälyn käytölle on oltava selkeät pelisäännöt, jotta pystymme kaikki luottamaan uusien ratkaisujen turvallisuuteen. Meidän on pystyttävä ehkäisemään väärinkäytöksiä ja puuttumaan epäkohtiin nopeasti. Suomessa luotto terveydenhuoltoon ja arkaluontoisenkin tiedon käsittelyyn on aina ollut korkealla tasolla, joten meillä on hyvä pohja, jolle jatkaa luotettavien ratkaisujen rakentamista.
Onkin mielenkiintoista seurata, miten lainvalmistelussa jatkossa suhtaudutaan sote-henkilötietojen keräämiseen ja hyödyntämiseen kehitys- ja innovaatiotoiminnassa, jonka lähtökohtana ovat laajat hyödyt ja terveydenhuollon haasteiden ratkaiseminen.
Unelmien terveydenhuolto vuonna 2030
Paneelikeskustelun lopuksi pääsimme vielä visioimaan, miltä suomalainen terveydenhuolto näyttää vuonna 2030. Panelistien toiveet liittyivät vahvasti datan liikkuvuuden tehostamiseen, potilaan hoitopolun sujuvoittamiseen, entistä ennakoivampaan terveydenhuoltoon ja täsmälääketieteeseen datan ja geeniteknologian avulla, sekä tekoälyn käytön tehostamiseen hallinnollisissa töissä, jotta hoitohenkilökunnan läsnäololle ja empatialle jäisi enemmän tilaa.
Mielestäni toiveista paistaa vahva usko siihen, että tekoälyä ja dataa hyödyntämällä pystymme rakentamaan meitä kaikkia paremmin palvelevaa terveydenhuoltoa – yhdessä eri toimijoiden kanssa. Muutokset ja uusien teknologioiden hyödyntäminen vaativat rohkeutta, mutta olemme Suomessa jo nyt Euroopan kärkijoukoissa viemässä uusia innovaatioita maailmalle. Tällä tiellä on hyvä jatkaa!
---
Tässä oli lyhyt kooste SuomiAreenan paneelikeskustelusta, jossa kanssani tärkeää aihetta käsitteli Jenni Pääskysaaren johdolla Visa Honkanen HUSista, Saara Malkamäki Sitrasta, Anu Maksimov Terveystalosta, sekä Katja Antikainen Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta.