Saavutettavuus kulkee mukana koko tuotteen elinkaaren ajan, joten palvelua tulee testata myös sen julkaisun jälkeen.
Verkkosivujen saavutettavuutta voidaan testata monilla eri työkaluilla sekä menetelmillä. On olemassa saavutettavuutta arvioivia selainpohjaisia työkaluja sekä kokonaisia sivustoja automaattisesti läpikäyviä työkaluja. Näiden lisäksi työkaluiksi voidaan lukea myös käyttäjää avustavat teknologiset ratkaisut kuten esimerkiksi näppäimistöt, ruudunlukijat ja suurennustoiminnot tai ratkaisut, joiden avulla simuloidaan erilaisia rajoitteitta. Lisäksi saavutettavuutta voidaan testata käyttäjätestauksella, eli osallistamalla rajoitteita omaavia henkilöitä testaukseen.
Kaikilla edellä mainituilla saavutettavuutta testataan hieman eri näkökulmista, mutta mitä työkaluja tai menetelmiä tulisi käyttää, jotta saadaan tarpeeksi kattavasti testattua saavutettavuutta? Tässä työkalujen hyviä- ja huonoja puolia.
Selainpohjaisilla työkaluilla tarkoitetaan selaimeen asennettavia laajennuksia, joiden avulla sivujen saavutettavuutta voidaan tarkastella sivu kerrallaan. Suurin osa näistä laajennuksista toimii Chrome- ja Firefox selaimilla. Näitä työkaluja on tarjolla paljon, ja ne ovat yleensä maksuttomia. Esimerkkeinä tällaisista Wave ja Siteimprove.
Selainpohjaisten työkalujen käyttö verkkosivujen testaamisessa on helppoa, nopeaa ja edullista. Sivun tarkastaminen selainpohjaisella työkalulla kertoo välittömästi ja selkeästi virheistä, ja jotkin niistä antavat jopa neuvoja kehittämistä ajatellen.
Selainpohjaiset työkalut kykenevät selvittämään helposti teknisiä saavutettavuuteen liittyviä virheitä kuten esimerkiksi kontrastivirheitä, puuttuvia tekstivastineita tai rakennevirheitä, mutta esimerkiksi empaattiseen arvioon ne eivät pysty. Esimerkiksi sitä, onko sisältö luettavissa ruudunlukijalla samassa järjestyksessä kuin visuaalisesti, eivät nämä työkalut pysty arvioimaan. Tällaisten kohtien arvioinnissa tarvitaan ihmisen tulkintaa. Myös ratkaisuehdotukset, joita selainpohjaiset työkalut tuottavat, eivät välttämättä käy sellaisenaan ja saattavat vaatia tarkastamista.
Nämä työkalut käyvät yleensä läpi kaikki palvelun sivustot määritellyin ajoin ja etsivät samoin tavoin saavutettavuusongelmia kuin selainpohjaiset työkalut. Ne toimivat hyvin tarkoituksessa, jossa halutaan saada kokonaiskuva siitä, millä tasolla saavutettavuus sivuilla on, tai halutaan mitata saavutettavuuden kehitystä tietyllä ajalla. Tässäkin työkalussa haasteena on empatian ja ihmisymmärryksen puute. Työkalut eivät kykene itsenäisesti arvioimaan sivuja tarpeeksi kattavasti rajoitteita omaavien ihmisten näkökulmasta.
Hyvä saavutettavuuden arviointikeino on käyttää digitaalista palvelua avustavan teknologian kautta. Näin päästään hyvin kiinni siihen, miten avustavaa teknologiaa käyttävät henkilöt kokevat palvelun käytön. Avustaviksi teknologioiksi voidaan lukea esimerkiksi erilaiset näytönlukijat, näppäimistöt ja tekstin koon suurentaminen.
Avustavalla teknologialla voidaan selvittää paljon saavutettavuusasioita, joita teknisillä testaustyökaluilla ei saada selville. Yleensä nämä liittyvät inhimilliseen ja loppukäyttäjälähtöiseen näkökulmaan. Esimerkkinä tästä käy hyvin WCAG kriteeri 1.3.2, merkitykseen vaikuttavan järjestyksen tarkistus. Tämä testataan ruudunlukijalla niin, että tarkastetaan, käykö ruudunlukija sivun sisällön läpi niin että sisällön ymmärtää. Lukujärjestys tulee noudattaa samaa järjestystä kuin visuaalinen lukujärjestys. Toinen hyvä esimerkki on tekstin koon muuttaminen, tekstin kokoa on oltava mahdollista suurentaa aina 200%, ilman että suurentaminen rikkoo toiminnallisuuksia sivulla.
Haasteiksi avustavan teknologian käytössä testauksessa nousee muutama asia. Teknologian käyttö vaatii testaajalta vahvaa kykyä asettua rajoitteen omaavan henkilön asemaan. Jos esimerkiksi palvelua testataan näytönlukijalla, näkevän henkilön tulisi osata arvioida käyttökokemusta niin, ettei se mitä samalla näkee, vaikuta arvioon. Testaajan täytyy myös tuntea ja osata käyttää testauksessa käytettävää avustavaa teknologiaa laajasti, ja näitä on markkinoilla paljon.
Saavutettavuutta voidaan arvioida myös järjestämällä palvelun testausta sellaisten henkilöiden kanssa, joilla on jokin rajoite. Näin saadaan autenttista tietoa siitä, onko palvelu käytettävä rajoitteita omaavien henkilöiden toimesta. Usein käyttäjätestaus avaa uusia näkökulmia, sekä rikastaa että vahvistaa asiantuntijan tekemää arviota.
Käyttäjätestauksen huonoiksi puoliksi voidaan lukea se, että se on melko hintavaa ja aikaa vievää järjestää. Tämän takia onkin hyvä miettiä tarkasti, ketkä ovat sellaisia henkilöitä, joiden avulla testaamisesta saadaan tarpeeksi kattavasti tuloksia saavutettavuutta ajatellen.
Yhdeksi käyttäjätestaustavaksi voidaan myös määritellä sivujen saavutettavuuden palautekanava. Palautekanavan kautta käyttäjät voivat antaa palautetta havainnoistaan liittyen palvelun käytettävyyteen ja saavutettavuuteen, jonka avulla sivujen saavutettavuutta voidaan kehittää.
Aiemmin esitettyyn kysymykseen, millä työkaluilla ja menetelmillä digitaalisen palvelun saavutettavuutta voidaan kehittää, jotta siitä saadaan saavutettava, ei ole yhtä oikeaa vastausta. Jotta saavutettavuuden tila saadaan mahdollisimman hyvin selville niin sen selvittämisestä on hyvä keskustella yhdessä saavutettavuusasiantuntijan kanssa. On myös tärkeää ymmärtää, että saavutettavuuden kehittäminen ei pääty siihen, kun on saatu saavutettavuuden testaamisen tuloksien avulla kehitettyä palvelusta saavutettava. Palvelun kehittyessä on saavutettavuuden kehittäminenkin pidettävä mukana. Muuten voidaan pian olla taas tilanteessa, jossa saavutettavuus ei välttämättä olekaan kunnossa.
Tietoevry Create ADI-tiimin tarjoamat saavutettavuuspalvelut:
Saavutettavuuden testaaminen ja kehittäminen mielessä? Ole yhteydessä niin mietitään ratkaisua yhdessä.
Pauli on CX Advisory, Design and Innovation -tiimissä töitä tekevä suunnittelija, joka haluaa etsiä kilpailuympäristössä ja tässä ajassa toimivia ratkaisuja yhdessä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Hänen erityisiä osaamisalojaan ja mielenkiinnon kohteitaan ovat palvelumuotoilu, käytettävyys, saavutettavuus sekä asiakaskokemuksen kehittäminen.