Asukastyytyväisyys on kaupungin älymittari

Teknologia on kaupunkien kehittämisessä hyvä renki, mutta huono isäntä. Se tarjoaa loputtomia mahdollisuuksia älykkäiden palveluiden rakentamiseen, mutta lopulta ratkaisut ovat toimivia vain, jos ne lisäävät ihmisten hyvinvointia ja parantavat elämänlaatua. Kysymys kuuluukin, miten hyvin asukkaiden ääni tulee kaupunkikehityksessä kuulluksi ja älyratkaisut kaupunkilaisten keskuudessa käytetyiksi. Teknologia tarjoaa työkaluja tähänkin, mutta olemassa olevan datan hyödyntäminen kaipaa kehittämistä. Jo nykyisellään EU:n talousalueen teollisesta datasta jää arviolta jopa 80 prosenttia kokonaan hyödyntämättä, ja samaan aikaan datan eksponentiaalinen kasvu tuplaa käytettävissä olevan tiedon määrän joka toinen vuosi.

Julkinen keskustelu on kyllästetty digitalisaation, tekoälyn ja pilvipalveluiden potentiaalilla, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt kysymys siitä, miten jatkuvasti lisääntyvän datan mahdollisuudet saadaan valjastettua ihmisten fyysisen, psyykkisen, taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen parhaalla mahdollisella tavalla. Ilman tätä yhteistä tarkoitusta datalla on riski jäädä vain irralliseksi tiedoksi, joka ei yksinään hyödytä ketään. Ihmisten puhelimet täyttyvät jo nyt sovelluksista, joiden ominaisuuksia ei täysin tunnisteta tai hyödynnetä täysimääräisesti, Haluan avata keskustelun ja suunnata painopisteen datalähtöisyydestä kohti asukaskeskeistä kaupunkikehittämistä.

Hyvää elämää etsimässä

Älykkäät teknologiat antavat kaupungeille mahdollisuuden parantaa ihmisten elämänlaatua muun muassa sujuvoittamalla liikkumista, helpottamalla työntekoa, vähentämällä energiankulutusta ja kustannuksia sekä lisäämällä valinnanvapautta, palveluiden saatavuutta ja elinympäristön turvallisuutta. Näiden toteutuminen kuitenkin edellyttää, että palveluiden kehittäjät voivat hyödyntää kaupunkien tuottamaa dataa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Mitä vapaammin data liikkuu, sitä paremmin eri toimijat voivat hyödyntää sitä päätöksenteossaan ja siten vaikuttaa aktiivisesti älykkään kaupunkiympäristön muotoutumiseen. Kun sekä julkinen sektori että yritykset voivat tehdä päätöksiä kattavammin olemassa olevaan tietoon pohjautuen, relevantit oivallukset, resurssiviisaat toteutukset ja laadukkaat, ihmisten elämää palvelevat kaupunkiratkaisut lisääntyvät.

Koronavuodet vauhdittivat ihmisten elämää helpottavien sovellusten kehittämistä, ja pysyvät muutokset työkulttuurissa ovat vakiinnuttaneet monen palvelun aseman markkinoilla myös normaalioloissa.

Poikkeusolosuhteissa yritykset muun muassa aktivoituivat hyödyntämään tilojen vapaata kapasiteettia monipuolisemmin ja avaamaan niitä myös esimerkiksi yhteistyökumppaneilleen, jolloin ihmisille avautui mahdollisuuksia työskennellä useissa eri sijainneissa. Onnellinen kaupunkielämä rakentuukin toimivassa ekosysteemissä eikä yksin kaupungin käsissä, ja tämä silmällä pitäen datan käytölle tulisi luoda otolliset olosuhteet.

Vaivatonta liikkumista

Älykkäät kaupungit eivät ole vain näkymä kaukana tulevaisuudessa vaan vahvasti tätä päivää, vaikka tehtävää onkin vielä paljon. Hyviä esimerkkejä datan potentiaalin hyödyntämisestä kaupunkielämän helpottamiseksi löytyy lukuisia sekä läheltä että kaukaa. Kansainvälisissä vertailuissa maailman älykkäimpien kaupunkien joukkoon sijoittunut Helsinki on herättänyt maailmanlaajuista huomiota palvelujen pitkälle viedyllä digitalisoinnilla ja älykkäillä liikenneratkaisuilla. Barcelonassa kaupunkiliikenteen kehittäminen on viety vielä pidemmälle.

Helsingin kaupungin käyttöönottama Mobility As a Service (MaaS) -sovellus mahdollistaa saumattomien kuljetusketjujen ostamisen kotiovelta määränpäähän, mikä vähentää yksityisautoilun tarvetta. Elämä helpottuu ja työmatkat sujuvat keskustaruuhkissakin mielekkäästi, kun kotiovelta pääsee skuutilla metrolle ja metrosta suoraan skuutilla työpaikan ovelle asti. 

Barcelonassa puolestaan saatavilla olevaa dataa hyödynnetään ihmisten kulkutapojen ja -reittien analysointiin. Seurauksena aurinkoenergiaa hyödyntävien hybridibussien reitit onnistuttiin optimoimaan siten, että jopa 95 prosenttia kaupunkiliikenteen matkoista toteutuu korkeintaan yhden vaihdon taktiikalla.

Älykkäiden teknologioiden potentiaali parantaa kaupunkiliikkumista ja energiatehokkuutta ulottuu myös laajasti julkisen liikenteen kehittämisen ulkopuolelle.

Kaupunkien kunnossapitoa voitaisiin tehostaa muun muassa hyödyntämällä konenäköä julkisessa liikenteessä. Tällöin ajoneuvoihin asennettavat sensorit havainnoisivat ja raportoisivat automaattisesti esimerkiksi huonokuntoisesta tiestä tai epäselvistä liikennemerkeistä. Barcelonassa älysensoreita hyödynnetään katuvalaistusjärjestelmässä, joka mittaa jatkuvasti ilmankosteutta, -saasteita, lämpötilaa, ihmisten määrää ja melutasoa ja säätää valaistuksen ihmisystävällisesti ja energiatehokkaasti näiden mukaan. Nämä esimerkit kertovat siitä, että meillä on monipuolisia mahdollisuuksia lisätä asumismukavuutta.

Muutos kohti älykästä kaupunkia rakentuu kokeilukulttuurissa, joka rohkaisee yhteistyöhön ja uuden innovointiin.Suuressa mittakaavassa pieniltäkin tuntuvat teot voivat lopulta johtaa ratkaiseviin oivalluksiin ja merkittäviin säästöihin.

Kuva: Mikko Pulkkinen - Tieto on valtaa ja valta tuo mukanaan vastuun. Me innovoimme älyteknologioita Espoon Keilaniemessä ihmisläheisiä arvoja vaalien.

Oikeus itsenäiseen päätöksentekoon

Yhteiskunnan tasolla älyratkaisut voivat avata ovet korkeampaan omavaraisuusasteeseen, mikä geopoliittisen tilanteen ja energiakriisin seurauksena on sekä turvallisuus-, talous- että elämänlaatutekijä.

Kestävän kehityksen rinnalle on noussut kysymys luonnonvarojen omavaraisuudesta. Maailman mittakaavassa löytyykin jo esimerkkejä sisälämpötilaa itsestään säätelevistä rakennuksista ja kokonaan aurinkopaneeleilla toimivista sähköverkoista. Toisaalta keskustelu omavaraisuudesta ja itsemääräämisoikeudesta kytkeytyy myös datan käsittelyyn. Tieto on valtaa ja valta tuo mukanaan vastuun. Uusien älyteknologioiden innovoinnin lisäksi kaupunkilaisten yksityisyydensuoja ja tietoliikenneyhteydet on voitava turvata myös poikkeusoloissa.

Eurooppalaisten arvojen mukainen datatalous kunnioittaa ihmisten yksityisyydensuojaa ja itsemääräämisoikeutta, mutta EU:n sääntely ei päde sen rajojen ulkopuolella, jossa suurin osa datasta nykyisellään käsitellään. Suvereenilla maaperällä sijaitsevien palvelinkeskusten avulla voidaan varmistaa, ettei ulkopuolinen taho ei pääse arkaluontoiseen tietoon käsiksi.

Luottamus tietoturvaan auttaa osaltaan myös edistämään älypalveluiden käyttöä kaupunkilaisten keskuudessa. Esimerkiksi Helsingin kaupungin hyödyntämä MyData-periaate Mobility As a Service -sovelluksessa on käyttäjille tae siitä, että kaupunkilaiset ovat itseään koskevan tiedon omistajia.

Turvallista älykkyyttä

Tietoevry kuljettaa kaupunkeja eurooppalaisena kärkitoimijana kohti elämänlaatua parantavia älyteknologioita ihmisläheisiä arvoja vaalien. Pohjoismaiden johtavan toimijan asiantuntemus ja strategiat älykkäiden kaupunkien asukaskeskeiseen kehittämiseen ovat saaneet kiitosta myös alan kansainvälisessä arvioinnissa.

IDC European MarketScapen Smart Cities 2020 -raportti nosti Tietoevryn yhdeksi alan merkittävimmäksi toimijaksi digitaalisten alustojen innovoijana ja kestävän infrastruktuurin, liikenteen ja yleisen turvallisuuden kehittäjänä.

Pilvipalvelut ovat ratkaisu datan potentiaalin hyödyntämiseen, ja suvereeni pilvi vastaus turvallisuuskysymyksiin. Monipilvi mahdollistaa datan joustavan käsittelyn tiedon luonteesta riippuen. Turvallisuus varmistetaan, kun arkaluontoiseksi luokiteltava tieto tallennetaan ja käsitellään Suomen rajojen sisäpuolella.

Artikkeli on alunperin julkaistu Content Housen tuottamassa asiantuntijajulkaisussa Helsingin Sanomien yhteydessä. Kirjoittaja: Mari Korhonen. Muokkaukset blogimuotoon: Tietoevry.