Digitaalinen eriarvoisuus näkyy muun muassa siten, että ihmisillä on erilainen pääsy digipalveluiden äärelle sekä erilaiset kyvykkyydet hyödyntää niitä.
Nopeasti muuttuvassa maailmassa ja liiketoiminnassa algoritmit ohjaavat yhä enemmän ihmisten elämää ja valintoja. On tärkeää, että palvelut vastaavat erilaisten käyttäjien tarpeisiin, eivätkä algoritmit tai tekoäly esimerkiksi suosi tai syrji erilaisia ihmisryhmiä päätöksenteossa. Samalla ihmisillä tulee olla yhtäläiset oikeudet päästä digitaalisten palveluiden äärelle. Tähän on kuitenkin vielä matkaa.
Voimme yhdessä edistää sitä, että erilaiset näkökulmat ja tarpeet tulevat huomioiduiksi digitaalisten palveluiden kehittämisessä. Meidän tulee rakentaa digitalisoituvaa tulevaisuutta niin, että palvelut huomioivat ihmiset monenlaisista lähtökohdista.
Digitaalisia palveluita käyttävät kaikki suomalaiset, ja siksi niiden suunnitteluun tarvitaan monipuolinen joukko osaajia. On tärkeää, että meillä on monimuotoisia tiimejä kehittämässä palveluita ja algoritmeja – teknologia kun on aina paitsi käyttäjiensä myös kehittäjiensä näköistä.
Diversiteetti tuo mukanaan eri näkökulmia ja ajattelutapoja, joita hyödyntämällä yritys voi tehdä parempia päätöksiä liiketoiminnan jokaisella osa-alueella. Monimuotoisuudesta kumpuavat uudet ideat ja ennakkoluuloton innovointi tuottavat palveluita, tuotteita ja tekemisen tapoja, jotka vastaavat paremmin käyttäjien tarpeisiin.
Yritykset, joissa monimuotoisuuteen panostetaan, ovat halutuimpia työnantajia. Monimuotoisuus on arvo, joka houkuttelee uusia osaajia ja sitouttaa nykyisiä.
Kaikki tämä vaikuttaa suoraan yritysten menestykseen. Monimuotoisuus onkin kilpailukykykysymys: sillä on suora vaikutus kannattavuuteen ja arvonluontiin.
Maailmalla on useita esimerkkejä siitä, miten diversiteetin puute on johtanut vinoutumiin koodauksessa ja teknologiakehityksessä. Silmiinpistävän usein ongelmat johtuvat naisten vähäisestä määrästä alalla.
Useat digitaaliset palvelut hyödyntävät dataan perustuvia tekoälyä ja algoritmeja, joiden taustalla olevat puutteet, virheet tai vinoumat voivat vaikuttaa merkittävästi palveluiden käyttöön – erityisesti silloin, kun erilaiset käyttäjät ovat tekoälysovellusten avulla automaattisesti tehdyn päätöksen kohteita. Esimerkiksi muutama vuosi sitten maailmalla kokeiluun otettiin tekoälypohjainen rekrytointityökalu, joka automatisoi vallalla olevia sukupuoleen liittyviä ennakkoasenteita ja oletuksia sekä alkoi syrjiä naisia.
Kulttuuriset stereotypiat ja sukupuolierot näkyivät pitkään myös erilaisissa käännös- ja puheentunnistuspalveluissa – laajasti käytössä olevan käännöskoneen tekoäly esimerkiksi oletti sairaanhoitajan automaattisesti naiseksi silloinkin, kun persoonapronominista ei voinut sukupuolta päätellä. Vinoumia on huomattavissa myös esimerkiksi useissa puheentunnistimissa, jotka ymmärtävät paremmin miehen kuin naisen ääntä.
Monimuotoisuuden sekä tasa-arvon vahvistaminen ovat ydinarvojamme ja tärkeimpiä tavoitteitamme. Osana vastuullisuussuunnitelmaa 2021–2023 julkaisimmekin kunnianhimoisen tulevaisuusnäkymän: pyrimme kasvattamaan naisten osuutta henkilöstöstä siten, että se on 40 % vuoteen 2026 mennessä ja 50 % vuoteen 2030 mennessä.
Suomessa teknologia-alan osaajista vain arviolta viidesosa on naisia. Onneksi suunta on oikea, ja viime vuosina esimerkiksi naishakijoiden osuus ICT-alan opintoihin on kasvanut huimasti. Vielä on kuitenkin paljon tekemistä monella rintamalla, jotta jakaumaa saadaan tasapainotettua ja myös naiset mukaan ratkomaan osaajapulaa.
Kesän SuomiAreenassa keskustelimme aiheesta SOK:n pääjohtajan Hannu Krookin, Vincitin entisen toimitusjohtajan Mikko Kuitusen, monimuotoisuusasiantuntijan Sara Salmanin sekä Hive Helsingin toimitusjohtajan Oona Ylängön kanssa. Katso tallenne alta!