Suurin osa nuorista viettää ison osan arjestaan sosiaalisessa mediassa. Some ei siis voi olla vaikuttamatta nuoren identiteetin rakentumiseen. Jokaisen meistä tulee tehdä osamme paremman sosiaalisen median ja keskustelukulttuurin rakentamisessa, muistuttaa Lasten ja nuorten säätiön toiminnanjohtaja Olli Alanen.
Tutkimuksen mukaan 13–29-vuotiaat käyttävät somea keskimäärin 15–20 tuntia viikossa. Kehityksen suunta ei näytä muuttuvan lähitulevaisuudessa: tekemämme Unelmien some -selvityksen mukaan valtaosa nuorista uskoo, että he käyttävät sosiaalista media tulevaisuudessa entistä enemmän. He eivät kuitenkaan toivo, että näin kävisi.
Vaikka identiteetti rakentuu läpi elämän, erityisesti nuoret imevät vaikutteita koko ajan ympäriltään, enenevissä määrin sosiaalisesta mediasta. Uskallan väittää, että sosiaalinen media vaikuttaa merkittävästi nuoren identiteetin rakentumiseen. Selvityksemme perusteella myös nuoret itse tunnistivat tämän ilmiön ja pitävät sitä epätoivottavana.
Somessa saadut tai saamatta jääneet tykkäykset vaikuttavat nuorten minäkuvaan. Somevaikuttajilla on iso valta nuorten elämäntapavalintoihin. Selvityksemme perusteella nuoret uskoivat myös somevaikuttajien roolin nuorten elämässä kasvavan tulevaisuudessa. Kaikki päivittäin kulutettu sosiaalisen median sisältö vaikuttaa nuorten arvoihin, asenteisiin ja maailmankuvaan.
Vaikka sosiaalisen median käyttäjä eli yksittäinen ihminen tekee kaikki näkyvät valintansa itse, on niiden taustalla vuosikausien työnä syntyneet ja jatkuvasti päivitettävät algoritmit.
Algoritmit määrittelevät, mitä sisältöä näemme ja niiden tavoitteena on saada ihmiset käyttämään entistä enemmän sosiaalisen median palveluja. Niiden syöttämä uutisvirta vahvistaa helposti olemassa olevia käsityksiämme ja saattaa kaventaa maailmankuvaamme.
Some pilaa kaiken – vai pilaako sittenkään?
On selvää, että sosiaalisen median vaikutus nuorten identiteettiin ja käyttäytymiseen on suuri. Somessa tapahtuu paljon huonoja asioita kuten kiusaamista, ja some voi aiheuttaa esimerkiksi ahdistuneisuutta ja unettomuutta. Somea ei kuitenkaan ole syytä teilata kokonaan sen lieveilmiöiden vuoksi.
Selvityksemme mukaan nuoret näkevät sosiaalisessa mediassa ja sen tulevaisuudessa uhkakuvien ohella valtavasti mahdollisuuksia. He pitävät todennäköisenä ja toivottavana muuan muassa sitä, että jo muutamien vuosien päästä nuoret voivat vaikuttaa entistä paremmin somen avulla yhteiskunnallisiin asioihin, että vähemmistöjen ääni tulee paremmin kuulluksi ja että sosiaalinen media rikastaa yhteiskunnallista keskustelua.
Sosiaalinen media ei ole itsessään hyvä tai paha. Meidän jokaisen tuleekin tehdä osamme entistä paremman sosiaalisen median ja keskustelukulttuurin rakentamisessa. Lisäksi mukaan tarvitaan eri yhteiskunnan tahoja – niin teknologiayrityksiä kuin lainsäätäjiä – rakentamaan somesta parempaa paikkaa meille kaikille. Tämä tapahtuu esimerkiksi monimuotoistamalla sitä joukkoa, joka palveluita ja algoritmeja kehittää. Teknologia kun on aina paitsi käyttäjiensä myös kehittäjiensä näköistä.
Yksi asia on selvä: jos haluamme että sosiaalinen media vastaa jatkossa paremmin nuorten tarpeisiin ja että sen nuoriin kohdistuvat haitat vähentyvät, on nuoret otettava mukaan keskusteluun, jossa sosiaalisen median tulevaisuutta rakennetaan.
Millainen on nuorten unelmien some – ja kuka päättää sen suunnan?
Keskustelua nuorten unelmien somesta käytiin myös SuomiAreenassa. Voit katsoa tallenteen paneelikeskustelusta Millainen on nuorten unelmien some – ja kuka päättää sen suunnan? mtv.fi-palvelussa.
Keskustelemassa olivat Erätaukosäätiön toimitusjohtaja Laura Arikka, Lasten ja nuorten säätiön toiminnanjohtaja Olli Alanen, tubettaja Pinja Sanaksenaho, Havu Gamingin striimaaja Mike Lanki ja TietoEVRYn viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Kia Haring. Paneelin juontaa breakdance-artisti ja Lasten ja nuorten säätiön dreamsteri Johannes ”Hatsolo” Hattunen.
Unelmien some -selvitys on osa Lasten ja nuorten säätiön ja TietoEVRYn vihapuheen ja verkkokiusaamisen vastaista yhteistyötä. Yhteistyön myötä pyrimme parantamaan vuorovaikutusta digitaalisilla alustoilla ja sitä kautta lisäämään nuorten hyvinvointia. Osana yhteistyötä on syntynyt opetustarkoituksiin tehty The Polite Type -fontti , joka korjaa vihapuheen automaattisesti ja herättää nuoret pohtimaan sananvalintojaan. Lue lisää fontista: www.ThePoliteType.com