Kaupungeissa syntyy lähes 70 % prosenttia kaikista maailman päästöistä, siksi kaupungit ovat keskeisessä asemassa ilmastokriisin ratkomisessa. Miten datalla voidaan auttaa ilmastotyön johtamista?
Hiilineutraalius on monella kaupungilla kommunikoitu tavoite, mutta askelmerkit ovat vasta hahmottumassa. Datan hyödyntäminen on keskeistä hiilineutraalin kaupungin rakentamisessa - lue aiempi blogini aiheesta.
Hiilineutraali kaupunki datan avulla - lue lisää
Itse olen tehnyt työtä pitkään datavetoisten yhteishankkeiden parissa, viimeisimpänä kaupunkien ilmastotyöhön keskittyen. Tässä yhteydessä on ollut mahdollisuus keskustella useiden eri kaupunkien vastaavien kanssa asiasta Pohjoismaissa.
Yksi tärkeimmistä havainnoista noista keskusteluista on, että ilmastotyö tulee saada strategiselle tasolle.
Kaupunkien muutosmatkaa hiilineutraaliksi tulisi johtaa strategiselta tasolta dataan pohjautuen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ilmastoasiat on tuotu ylimmän johdon agendalle ja otettu samalla tavalla kiinteäksi osaksi kaupungin toiminnan strategista suunnittelua kuten vaikkapa vuosittainen taloussuunnittelu.
Muutos lähtee oikeastaan kunnolla käyntiin vasta, kun ilmasto-ohjelma nostetaan strategiselle tasolle. Siihen saakka on riskinä, että toimet jäävät yksittäisiksi, eikä niillä saada riittävän suurta vaikutusta aikaiseksi. Nosto on avainasemassa, jotta asia nivoutuu kaupungin muihin päätavoitteisiin ja saa riittävän huomion päättäjien keskuudessa.
Ilmastotavoitteiden ja hiilineutraaliuden lisäksi asiaan kytkeytyy taloudellinen puoli ja isoja mahdollisuuksia edistää elinkeinoelämää ja sitä kautta verotuloja. Kaupunkilaisten elinympäristön kehittäminen kokonaisvaltaisesti huomioiden ilmastotavoitteet vaativat poikkileikkaavaa johtamista sekä valtuutusta käynnistää ja tehdä asioita uudella tavalla yhdessä paikallisten, valtakunnallisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa.
Ilmastoon liittyvän päätöksenteon tuominen strategiselle tasolle johdon välittömän alaisuuteen antaa asialle riittävän painoarvon, ja valtaa sekä vastuuta johtaa siilojen yli.
Strategisen tason lisäksi äärettömän tärkeää on laittaa ohjausrakenne kuntoon ja varmistaa vastuuhenkilöille riittävä valta ja vastuu johtaa muutosta käytännössä yli kaupungin toimialarajojen, sekä luoda selkeä tiekartta tai ohjelma tavoitteiden saavuttamiseksi. Muutoksen läpivienti käytännössä vaatii datavetoista johtamista, jotta kokonaisuutta osataan johtaa tehokkaasti läpi pitkän muutosprosessin.
Nämä kolme asiaa tulee ottaa huomioon, kun kaupungin ilmastotyötä lähdetään tekemään käytännössä.
1. Rakenna tiekartta perustuen kaupungin profiiliin ja parhaisiin käytäntöihin.
Jokaisella kaupungilla on omat tunnusomaiset piirteensä. Kaupungin koko, väestön profiili, elinkeinoelämän painotukset ja keskeiset infrastruktuurit kuten satama, lentokenttä tai muut liikenteen solmukohdat määrittävät perustaa sille, millaista toimenpidearsenaalia kannattaa lähteä pohtimaan ja vaikutuksia hahmottamaan datan avulla.
2. Hyödynnä muiden toimijoiden ratkaisuja ja tee yhteistyötä.
Paljon on jo valmiina. Tiekartan luomiseksi löytyy toimijoita, jotka osaavat auttaa sekä vaikutuksien arvioinnissa, suunnittelussa, että toteutuksessa, niin digitaalisesti kuin fyysisestikin.
Ilmastosuunnittelun saralla on toimijoita, jotka voivat auttaa tiekartan tekemisessä perustuen kansainväliseen tutkimuksen kautta tunnistettuihin parhaisiin käytäntöihin. Toimialakohtaista osaamista tarvitaan taas esimerkiksi liikenteen ja liikkumisen mallintamiseen, jossa voi ennustaa kaupungin tilannetta ja toimenpiteiden tarvetta käytännössä.
Datakeskeisen tekemisen malleja ja alustoja sekä kerrytettyä osaamista datakeskeisen tekemisen pohjaksi löytyy myös muilta toimialoilta, kuten terveydenhuollosta ja teollisuudesta. Konkreettisia toimintaehdotuksia ja tekoja saadaan esimerkiksi tuomalla kiinteistöalan, jätehuollon ja liikenteen toimijat kerätyn datan ääreen, analysoimaan raakadataa ja ehdottamaan sen pohjalta käytännön muutoksia, kuten vaikkapa jätehuollon keräämisreittien uudelleenjärjestelyä tai kiinteistöihin liittyviä energiatehokkuustoimia.
3. Suunnittele - toimi - arvioi, luo mittarit toimenpiteille ja kytke ne kiinni dataan.
Aloita kokeilemalla ja korjaa tekemistä jatkuvasti sen pohjalta, mitä datasta näkyy. Jokaisella toimenpiteellä tulisi olla määritelty vaikuttavuus sekä päästöjen vähentymisen että taloudellisten mittareiden kautta arvioituna. Hyviä yleismittareita ovat esimerkiksi julkisen liikenteen matkojen määrä suhteessa tavoitetasoon, autokannan kehittyminen haluttuun suuntaan ja kaupungin kiinteistömassan energiankulutuksen kehittyminen haluttuun suuntaan.
Jo tiekarttaa muodostaessa tulisi toimenpiteille asettaa mittarit ja miettiä miten toteuttamista seurataan. Fiiliksen pohjalta tai pitkälle tulevaisuuteen asetettujen arvioutujen vaikutuksien varassa ei kannata asioita johtaa. Enemmän saa irti, kun seuraa tarkasti kehittyvätkö asiat halutulla tavalla ja puuttuu tarvittaessa asioiden kulkuun.
Kaupungeille systemaattisesta, datalla ohjatusta ilmastotyöstä on vain etuja. Jokaisen kokeilun ja tarkennuksen kautta saadaan tilannekuvaa napakammaksi, ja käytännön toimenpiteitä kohdennettua sinne, missä niistä saa suurimmat vaikutukset. Käytännössä tämä johtaa resurssien parempaan kohdentamiseen, ja näin pitkässä juoksussa myös säästöihin. Ilmastotyöhön mukaan lähteville paikalliselle elinkeinoelämälle ekosysteemissä toimiminen avaa pelipaikkoja niin tuotekehitykselle kuin toiminnan kohdentamiselle.
Rakenamme parasta aikaa ratkaisukokonaisuutta, joka perustuu yllä mainittuihin periaatteisiin yhdessä kumppaneiden kanssa. Jos sinulla on ratkaisuja tai näkemyksiä kaupunkina tai ratkaisujen toimittajana, joita mielestäsi ehdottomasti kuulu tällaiseen kokonaisuuteen, ollaan yhteydessä ja jutellaan lisää!
Jos sinua kiinnostaa seurata ja tietää miten tässä kuvattua rakennustyössä edistytään, verkostoidutaan Linkedinissä, ja seuraa seuraavia uutisia asian tiimoilta.