Tuotannonohjausjärjestelmä on yksi Kainuun uuden sairaalan keskeisimpiä hankintoja ja uudistuksia.
Head of data-driven care
Lean-oppien käyttö on ollut lähtökohtana sairaalan arjen suunnittelussa hankkeen alusta alkaen eikä kehittämistä ole rajattu vain hoidollisiin tehtäviin.
Vuonna 2020 käyttöönotettava sairaala on nyt harjakorkeudessa ja Tiedon ja Imatiksen yhdessä toimittamaa tuotannonohjausjärjestelmää kokeillaan pilotinomaisesti päivystyksessä tulevana syksynä ja varsinainen käyttö alkaa alkukesästä 2019. Käyttöönottoprojektista vastaa Tieto, jonka vastuulla ovat myös tukipalvelut ja pääkäyttäjäkoulutus.
Kainuun Sotessa on käytössä Tiedon toimittama Lifecare-potilastietojärjestelmä erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhoidossa ja suun terveydenhuollossa, ja nyt tätä kokonaisuutta laajentaa tulossa oleva Imatis-tuotannonohjausjärjestelmä. Tulevaisuudessa uudistuksen odotetaan tuovan selviä kustannussäästöjä.
Sairaalan käyttöönottoryhmän jäsenet, ict-suunnittelija Ritva Heikkinen ja projektipäällikkö Terho Pekkala, seuraavat innostuneina kokonaisuuden rakentumista.
”Toiminta- ja ajattelutapojen muutos on varmasti suurin muutos kokonaisuudessa. Rakentamisen ja järjestelmien suunnittelu aloitettiinkin vasta sitten, kun oli hahmoteltu, miten tulevaisuudessa toimitaan. Erityisesti yksiköiden välinen viestintä on noussut keskeiseksi kysymykseksi”, Ritva Heikkinen kertoo.
”Kun tiedetään, mitä eri yksiköissä tapahtuu, mikä on potilastilanne ja kotiutettavien määrä, toiminta tulee sujuvammaksi.”
Terho Pekkala painottaa, että koko terveydenhuollon haaste on saada potilaat toimintakykyisiksi entistä paremmin, ja siksi Kainuussa kuntoutus otetaan osaksi hoitosuunnitelmaa alusta asti. Niin sanottu seinätön sairaala ulottuu tietojärjestelmien avulla läpi koko hoitoketjun asiakkaan kotiin saakka.
”Ennakoinnin avulla jo päätyminen sairaalaan vähenee eikä sairaalaan oteta varmuuden vuoksi. Kotiuttamiseen liittyvät asiat ovat iso osa hoitoa. Kotihoidon edellytykset, kuten apuvälineet pitää varmistaa jo etukäteen, ja tämä ketju toimii tuotannonohjausjärjestelmän avulla”, Pekkala kertoo.
Kainuun sairaalan ja sen toimintojen taustalla on pitkä ja huolellinen suunnittelu. Valmisteluprosessissa tutustuttiin muihin Suomessa meneillään oleviin hankkeisiin ja mietittiin omaa toimintaa monesta näkökulmasta. Erityisesti pinnalle nousivat logistinen sujuvuus ja potilasohjeiden viestintä.
”Jossain vaiheessa kirkastui, että tuotannonohjaus on todella tärkeä sujuvan toiminnan kannalta. Huomattiin myös, että tärkeää ei ole vain ammattilaiselle tuleva tieto vaan myös potilaalle tuleva”, Heikkinen toteaa.
Myös Tiedon johtaja Kimmo Alaniska ja Imatiksen myyntijohtaja Bjørn Olav Nygård korostavat huolellisen suunnittelun ja valmistautumisen merkitystä Kainuun hankkeessa niin sairaalassa kuin terveyskeskuksissakin.
”Yhteistyössä ja valitsemalla parhaat osaajat ja kumppanit saamme rakennettua paremman kokonaisuuden. Tiedon strategiaan kumppanuudet kuuluvat jatkossa entistä tiiviimmin”, Alaniska painottaa.
”Ratkaisussa yhdistyy molempien osapuolten vahva terveydenhuollon toimialaosaaminen. Tiedolla on vahva asiantuntemus sote-ratkaisuiden toteuttamisesta sekä niihin liittyvistä palveluista. Imatiksen vahva, maailmanlaajuinen kokemus sairaaloiden tuotannonohjauksien modernisoinnista tuo siihen hyvän lisän”, Alaniska jatkaa.
”Imatiksen ja Tiedon järjestelmät sopivan hyvin yhteen ja olen vakuuttunut, että Kainuussa saadaan hyvä lopputulos. Tuotannon suunnittelu ja tehostaminen ovat tärkeitä myös sairaalaympäristössä”, Nygård toteaa ja luettelee listan asioita, joissa toiminnanohjausjärjestelmä kehittää sairaalan toimintaa.
”Potilasturvallisuus, jäsennelty ja vakiintunut tapa hoitaa potilaita. Jaettu tieto parantaa kaikkien hoitotyötä tekevien työskentelyä ja heille jää enemmän aikaa potilaiden kanssa.”
Kainuussa terveydenhuollon tuotannon tehostamisen tavoite on 10 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 5-6 miljoonan euron kustannussäästöä vuositasolla. Heikkinen muistuttaa, että säästö ei näy täysimääräisenä vielä ensimmäisinä vuosina, mutta pitemmällä aikavälillä siihen pyritään.
”Nyt panostetaan varusteluun ja siitä tulee kustannuksia. Jatkossa pyritään vaikuttamaan koko ketjuun niin, että hoito tapahtuisi mahdollisimman paljon ihmisen omassa ympäristössä. Esimerkiksi kotona tapahtuva kuntoutus on ollut vielä vaatimatonta, mutta sitä lisätään. Suuria odotuksia on myös erilaisten mittalaitteiden ja langattoman tiedonsiirron käyttöön”, Heikkinen kertoo.
Kainuu on Imatiksen Nygårdin mukaan vahvasti sitoutunut järjestelmän suunnitteluun, käyttöönottoon ja hyödyntämiseen ja hän uskoo, että tavoite hoidon parantamisesta ja tehostamisesta, sekä resurssien säästöstä sekä toiminnassa että taloudellisesti voidaan saavuttaa.
Tietojärjestelmähankinnoissa käytettiin neuvottelumenettelyä, jota sekä Heikkinen että Pekkala pitävät hyvänä.
”Neuvottelumenettelyssä omakin ymmärrys kasvaa prosessin myötä, kaikkea ei tarvitse tietää heti. Tämänkaltaisessa projektissa ei ole hyvä, jos vain paperit keskustelevat. Neuvottelumenettelyyn valikoitui kolme ehdokasta, joiden kanssa käytiin syksyllä 2017 neuvottelut alustavien vaatimusten perusteella. Valinta tehtiin lopullisen tarjouspyynnön perusteella. Toiminnallisesti ehdotukset olivat hyvin lähellä toisiaan”, Heikkinen toteaa.
Terho Pekkala painottaa myös Kainuun sairaalahankkeen allianssimallia, jossa toimijoilla on yhteisvastuu projektista.
”Malli eroaa tavallisesta rakennushankkeesta yhteisvastuun osalta. Kaikki osapuolet ovat kiinnostuneita myös tuotannonohjauksesta ja tuotannon tavoitteista”, Pekkala kertoo.